Uutiset

Maailman ahtaimmat asunnot? Professori kritisoi, miksi kodeista rakennetaan aina vain pienempiä

-Suomi ei voi olla maa, joka kilpailee sillä, että meillä on maailman pienimmät asunnot, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa pienet asunnot sopivat vallan mainiosti opiskeluvaiheeseen, jolloin asumisen kustannukset halutaan minimoida, mutta koko kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi ja ihmisten hyvän elämän perustaksi pienet asunnot eivät sovi.

-Pienet asunnot sopivat tietenkin rakennusliikkeille, puolueille ja rahoituslaitoksille. Mitä pienemmät asunnot, sitä paremmat katteet, Vaattovaara sanoo.

Vaattovaara kritisoi myös vallalla olevaa ajatusta, jonka mukaan yksinasuvien tulisi asua yksikössä ja kaksin asuvien kaksiossa. Eikä hänen mielestään uudeksi ihanteeksi voi muodostua sekään, että lapsiperheet asuvat mahdollisimman ahtaasti, kun muuhun ei ole mahdollisuutta.

-Meillä on paljon sellaista puhetta, jossa yksinäisyydestä on tehty markkinapuhetta ja se on hyvin yksioikoista. Meillä on miljoona muutakin tapaa alentaa asumisen kustannuksia kuin vähentää happea pienistä asunnoista. Hyvälle elämälle tarvitaan tilaa. Meillä on kuitenkin pieni joukko ihmisiä ja vähän puheenvuoroja, jotka nostavat tätä asiaa esille, Vaattovaara sanoo.

Nykyinen kerrostalorakentaminen on laadukasta, mutta monotonista

Vaattovaaran mukaan nykyinen kerrostaloasuntosuunnittelu on “ehdottoman korkealaatuista, mutta monotonista”.

Kerrostalot ovat hänen mukaansa kaikkialla samanlaisia, ja vaihtelu on minimoitu. Vaihtelua ja yksilöllisyyttä ei tuo se, että asuntoihin on valittu erilaiset keittiökaakelit tai pintamateriaalit.

Kerrostalorakentamisen ainoa muutos on se, että asunnot käyvät yhä pienemmiksi ja pienemmiksi, hän sanoo.

-Tämähän kertoo siitä, että markkinat eivät toimi. Lainsäädäntö on liian jäykkää, ja uusia asuntoja ei ole. Itse en ole innostunut kohtuuhintaisten asuntojen tuottamisesta, vaan asuntotuotannosta. Että tekisimme enemmän pientaloja ja kaupungit työntäisivät markkinoille halpoja tontteja. Kun markkinat ylikuumenisivat, asuntojen hinnatkin tulisivat alas.

Jakamistalous ja yhteisöllisyys ovat tulevaisuuden asumista

Tulevaisuuden asumisen suuntaviivat vedetään yhteisöllisyyden, jakamistalouden, ekologisuuden ja digitaalisuuden maastoihin.

Vaikka visioita ja näkemyksiä riittää, Suomessa tullaan tässä kehityksessä jälkijunassa, sanoo ohjelmapäällikkö Risto Vilkko Suomen Akatemiasta.

-Havaintoni on se, että tässä kehityksessä ollaan aika alussa. Yhteisöllisyyttä on vähän, kun puhutaan kokonaisista taloyhtiöistä. Suomessa on jonkin verran aikuisten ja työssäkäyvien kimppa-asumista, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Sekin selittyy usein kovilla asumiskustannuksilla, Vilkko toteaa.

Asumista ja sen tulevaisuutta tutkinut Vilkko kuitenkin tietää, että yhteisöllisyyden lisäksi esimerkiksi jakamistalous ja kestävä kehitys tulevat yhä voimakkaammin vaikuttamaan asumiseen ja rakentamiseen.

-Jakamistalouteen liittyvät ratkaisut kukoistavat väkirikkaissa, urbaaneissa ympäristöissä. Kun tilaa on rajallisesti ja se käy kalliiksi, kaikilla ei voi olla omaa autoa. Silloin päädytään ratkaisuihin, jolloin yhteisomistus on järkiratkaisu, Vilkko sanoo.

Älykodissa tehdään etätyötä ja ollaan turvassa

Tulevaisuuden kodeissa asuu myös äly. Älykkäissä kodeissa kahvinkeittimen tai saunan voi napauttaa päälle jo työmatkalla, mutta vielä enemmän äly kulkee turvallisuuden ja ekologisuuden kanssa.

-Älykkään asumisen tärkein lähtökohta on tehdä kodeista turvallisia ja ekologisesti kestäviä. Kyse ei ole siis vain viihdejipoista. Älykkäällä teknologilla voidaan edistää asumisen turvallisuutta ja edistää asukkaiden terveyttä.

Älykkäässä kodissa ovat olemassa myös kaikki mahdollisuudet tehdä etätyötä, joka puolestaan vähentää liikkumista työpaikan ja kodin välillä.

Siksi Vilkon mukaan yksi tulevaisuuden kysymys on se, miten asuntoihin luodaan turvalliset tietoverkot ja laajakaistayhteydet.

-Kysymys on siitä, millaisia töitä kotoa käsin pitäisi pystyä tekemään. Esimerkiksi omassa työpaikassani etätyö vaatii sen, että kotona riittävän hyvä ja turvallinen laajakaistayhteys ja muut tietotekniset valmiudet. Älykäs kodin teknologia pitää ratkaista uudisrakentamisessa jo siinä vaiheessa, kun asuntoja suunnitellaan.

Asiasanat

Uusimmat