Uutiset

Maakunnat saavat pian järjestää junavuoroja, mutta harvaa maakuntaa se vielä kunnolla kiinnostaa

Maakunnissa on toistaiseksi varovaista kiinnostusta junayhteyksien järjestämiseen. Matkustajaliikenne on Suomessa avautumassa 2020-luvulla muillekin junayhtiöille kuin VR:lle, ja markkinoita aletaan avata etelästä. Samassa kaavaillaan, että maakunnat voivat alkaa halutessaan järjestää alueillaan junavuoroja.

Perjantaina päättyi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) lausuntokierros, joka koskee ensimmäisenä kilpailulle vapautuvaa aluetta. Helsingistä pohjoiseen Tampereelle ja itään, Lahden ja Kouvolan kautta Kotkaan jatkuvan alueen taajamajunareitit avautuvat kesällä 2022.

Ensimmäiselle kilpailutusalueelle osuu viisi maakuntaa: Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät- ja Kanta-Häme sekä Pirkanmaa. Näiden maakuntien liitoista ainoastaan Pirkanmaa on ilmoittanut ministeriölle antamassaan lausunnossa, että junayhteyksien järjestäminen voisi jonain päivänä kiinnostaa.

Neljä maakuntaa mukana selvityksessä

Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala kertoo, että ministeriössä parhaillaan selvitetään neljän maakunnan kanssa, miten alueellista liikennettä voisi järjestää.

Selvityksessä ovat mukana Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi, koska maakunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa junayhteyksien järjestämiseen. Selvityksen on Rantalan mukaan tarkoitus valmistua alkuvuonna. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon, ja yksi niistä on esimerkiksi rahoitus. Maakunnille ei tule omaa verotusoikeutta, vaan ne järjestävät tehtävänsä valtion rahoituksella.

Rantalan mukaan maakunnille on määrä osoittaa niin sanottua yleiskatteellista rahaa, jota maakunta voisi halutessaan kohdentaa vaikka junavuoroihin. Sopimustekniikallakin voisivat maakunnat jakaa riskiä liikennöitsijän ja itsensä välillä, jos he niin katsovat.

Selvitettävää on myös siinä, miten kaikki mahtuvat samoille raiteille ja onko kalustoa riittävästi. Suomessa halutaan lisäksi kasvattaa raideliikenteen määrää, jolloin lisäraiteille voi tulla lähivuosina tarvetta.

“Suhtaudun varovaisen myönteisesti”

Varsinkin pääradan kupeessa sijaitseville kunnille junayhteydet ovat alueiden elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä. VR joutuikin vahvan kritiikin kohteeksi Kanta-Hämeessä vuonna 2016, kun yhtiö päätti vähentää kaukojunien pysähtymistiheyttä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Kanta-Hämettä edustava Hämeen liitto ei jättämässään lausunnossa nyt mainitse, että maakunta olisi tulevaisuudessa halukas järjestää taajamajunakyytejä. Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ei ajatusta myöskään tyrmää.

-Suhtaudun ministeriön avaukseen varovaisen myönteisesti, sanoo Ahonen.

Ahosen mukaan ministeriössä maakuntavetoisen junaliikenteen valmistelu on vielä sen verran kesken, ettei kaikkiin kysymyksiin ole vastausta.

-Onko ajateltu niin, että maakunnat keskenään muodostavat yhteistyöalueita, jotka keskenään suunnittelevat kokonaisuuden? On päivänselvää, ettemme voi käsitellä meille [Kanta-Hämeelle] kuuluvaa pätkää pääradasta erillään muusta kokonaisuudesta.

Kilpailu tulee 2020-luvulla raiteille

Hallitus on ilmoittanut, että VR:n monopoli matkustajajunaliikenteessä puretaan ja ala avataan lähivuosina kilpailulle.
Samalla hallituksen tavoitteena on korottaa rautatieliikenteen osuutta kaikista henkilöliikenteen matkoista nykyisestä 5 prosentista.
Rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteessä pitäisi olla 6 prosenttia 2020-luvulla ja edelleen 8 prosenttia 2030-luvulla.
Nykyinen VR tullaan pilkkomaan kunnossapito-, kiinteistö- ja kalustoyhtiöksi, jolta alalle tulevat yhtiöt voisivat vuokrata haluamaansa kalustoa.
Kesällä 2022 on Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen määrä olla avoinna kilpailulle. Koko Suomen henkilöjunaliikenteen on tarkoitus olla kilpailutettu vuoteen 2026 mennessä.

Asiasanat

Uusimmat