Uutiset

Maakunnille tulee sotessa velvoite omaan liikelaitokseen

Perustuslain edellyttämällä tavalla maakunnille ei tule sote-uudistuksen yhteydessä velvoitetta yhtiöittää palvelujaan. Ne voivat sen kuitenkin halutessaan tehdä. Sen sijaan maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen.

Näin toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) blogissaan sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.

Hallitus neuvotteli sote-uudistuksen etenemisestä viikonloppuna.

Saarikko korostaa, että nyt sovitut valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin keväisessä esityksessä; sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.

-Niin ikään säilytimme kansalaisten oikeuden valita julkisen järjestelmän sisällä oman liikelaitoksen, joka tuottaa vaativammat palvelut. Yhä jokaisella on myös oikeus olla valitsematta.

Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan määritellyissä palveluiden kokonaisuuksissa.

-Tämä vahvistaa monipuolisemmin erilaisten ja erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa. Ihmisten näkökulmasta se lisää palveluiden saatavuutta, Saarikko toteaa.

Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.

Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021.

Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas. Silloin ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.

Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä.

-Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi. Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta. Vahvistaaksemme erityisosaamisen tuen sote-keskuksen arkeen, niiden vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkäreiden konsultaatioita ja avovastaanottotoimintaa, Saarikko selvittää.

Tämän palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa alihankintana, jotta pienempikin yritys, osuuskunta tai järjestö voi olla sote-keskuksen palvelun pyörittäjä.

Saarikko alleviivaa kuitenkin, että vastuun potilaan ja asiakkaan palvelun kokonaisuudesta kantaa aina sote-keskus.

-Tätä vahvistamaan lakiin kirjattiin oma pykälänsä yhtenäisen asiakassuunnitelman velvoitteesta.

Tuottajille maksettavat korvaukset palveluista säilyivät pääosin keväisen hallituksen esityksen linjoilla.

Valinnanvapauslain luonnos on torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyssä. Mikäli ne hyväksytään, kokonaisuus julkistetaan alueuudistus.fi -sivuilla kaikkien tutustuttavaksi.

Lausuntokierrokselle valinnanvapauslaki lähtee sovitulla tavalla marraskuun alussa.

Asiasanat

Uusimmat