Uutiset

Maakuntavaalit kiinnostavat pienten kuntien johtajia

Viidennes kunnanjohtajista on kiinnostunut ehdokkuudesta. Lähes puolet kokee, että kuntaa johtavien virkamiesten tulisi pysyä poissa maakuntapolitiikasta.

Miltei puolet Lännen Median kyselyyn vastanneista kunnan- ja kaupunginjohtajista näkee kunnanjohtajan neutraalina virkamiehenä, jonka ei tulisi osallistua politiikkaan. Aavistuksen suurempi osuus vastanneista on sitä mieltä, että kunnanjohtaja olisi asiantuntemuksensa ansiosta pätevä maakuntavaaliehdokas.

Maakuntalaki sallii kunnanjohtajien asettumisen ehdokkaiksi.

Vastanneista noin viidennes on itse kiinnostunut ehdokkuudesta tai jo lupautunut jonkin puolueen ehdokkaaksi. Ehdokkuudesta ovat kyselyn mukaan pääsääntöisesti kiinnostuneita pienten kuntien johtajat.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin mukaan maakuntauudistus kokonaisuudessaan jakaa mielipiteitä kunnissa. Kaupungit suhtautuvat uudistukseen usein pieniä kuntia kielteisemmin.

– Pienten kuntien johtajat ovat huolestuneita kaupunkien vaikutusvallasta maakunnissa ja voivat siksi olla innokkaampia osallistumaan maakuntavaaleihin.

Ehdokkuudesta kiinnostuneiden kunnanjohtajien antamissa vastauksissa korostui ajatus oman alueen etujen puolustamisesta. Haveri katsoo, että maakuntapolitiikkaan astuvan kunnanjohtajan tulisi omaksua tätä laajempi näkemys koko maakunnan kehittämisestä.

– Muutoin tilanne on sama kuin kuntayhtymissä, joissa ratkaisut tehdään kuntien välisinä kompromisseina.

Suomen kuntaliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan eri sukupolvia edustavat kunnanjohtajat näkevät oman toimenkuvansa eri tavoin.

– 1980- ja 1990-luvuilla kuntajohtajat olivat mukana politiikassa. Nyt on yleistymässä politiikasta riippumattoman kunnanjohtajan ideaali, Haveri sanoo.

Kunnanjohtajien poliittinen sidonnaisuus on vähentynyt aiempaan nähden. Monet luopuvat jäsenkirjastaan, kun tulevat valituiksi kunnanjohtajan tehtävään.

Ennen 2000-lukua oli tyypillistä, että kunnanjohtaja pysyi saman kunnan palveluksessa. Nuoret, itsensä virkamiehiksi tai ammattijohtajiksi kokevat kunnanjohtajat siirtyvät usein pienistä kunnista joko suurempien kuntien tai yksityisen sektorin palvelukseen.

Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista kunnanjohtajista ei kokenut, että puoluepolitiikassa toimiminen olisi heille luontevaa. Samalla he uskoivat keskimääräistä useammin muiden kunnanjohtajien kykyyn toimia neutraaleina yleisen edun ajajina maakuntavaltuustossa.

Suurin osa keski-ikäisistä ja tätä vanhemmista kunnanjohtajista sen sijaan koki poliittisen osallistumisen luontevaksi.

Suomalainen kunnanjohtajajärjestelmä on Euroopassa harvinainen. Kunnanjohtaja on viranhaltija, jonka pesti on voimassa toistaiseksi.

Vaalikauden ajaksi valittavan pormestarin valitseminen kunnan johtoon on ollut mahdollista vuodesta 2006 lähtien. Pormestarimalliin on toistaiseksi siirrytty alle kymmenessä kunnassa.

Haverin mukaan tämä kertoo paitsi kunnanjohtajan vakaasta asemasta, myös siitä, että järjestelmä on toiminut Suomessa.

– Kuntajohtajilla on perinteisesti ollut alaan liittyvä koulutus. Tästä on hyötyä etenkin pienissä kunnissa, joissa on vähän virkamiehiä, Haveri sanoo.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien budjetista katoaa noin 60 prosenttia. Haveri epäilee, että tämä on yksi syy, miksi monet kunnat ovat alkaneet keskustella pormestarijärjestelmään siirtymisestä.

– Järjestelmä antaa kasvot poliittiselle johtajuudelle ja muodostaa linkin äänestäjien tahdon ja politiikan suunnanmuutosten välillä.

Sähköpostilla ilman nimiä

Suomessa on 311 kuntaa, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä. Lännen Median kyselyyn vastasi yhteensä 156 kunnan- ja kaupunginjohtajaa.

Kysely toteutettiin avoimena sähköpostikyselynä, jossa kunnanjohtajat saivat perustella vastauksensa.

Kysely tehtiin nimettömänä, sillä suurin osa ehdokkuuteen sitoutuneista kunnanjohtajista ei halua vielä nimeään julkisuuteen.

9

9 kunnanjohtajaa kieltäytyi vastaamassa kyselyyn, sillä he kokivat olevansa liian uusia virassaan vastatakseen. 8 kunnanjohtajaa kieltäytyi vastaamasta sillä perusteella, että he eivät usko maakuntauudistuksen toteutuvan lainkaan.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic