Uutiset

Maakuntia voi uhata miljardin rahapula – "Alijäämä voi olla jopa 2-5 miljardin suuruinen"

Uudet maakunnat voivat pahimmillaan olla heti rahapulassa, kun ne aloittavat kunnolla toimintansa vuonna 2020. Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkistaman talouskatsauksen mukaan maakunnilta puuttuisi yhteensä miljardin euron verran rahaa. Maakuntien menoiksi on laskettu noin 24 miljardia ja tuloiksi 23 miljardia euroa.

-Maakuntasektorin rahoitusasema on alijäämäinen, mikä johtuu erityisesti laajoista toimitilainvestoinneista. Ennusteessa ei tehdä oletusta maakuntien sopeutustoimista, uusista toimintatavoista tai toiminnan tehostumisesta, vaan menot ja rahoitus seuraavat omia kehitysuriaan, katsauksessa todetaan.

Kansanedustaja, Sdp:n valtiovarainvaliokunnan vastaava Timo Harakka penää tarkkoja arvioita sote- ja maakuntauudistuksen päätöksentekoa varten.

-Akuutein kysymys on nyt se, ettei ole olemassa vastuullista arviota kustannuksista. Hallitus yrittää pakottaa eduskunnan megaluokan taloudelliseen riskiin, Harakka sanoo.

Harakka arvioi, että maakuntien rahapula on paljon suurempi kuin yksi miljardi.

-Miljardin euron alijäämäarvioon ei edes sisälly muutoskustannuksia. Alijäämä voi olla jopa 2-5 miljardin suuruinen, hän miettii.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi palkkojen harmonisointi, uusien hallintorakenteiden luominen ja tietotekniikan sekä tilojen investoinnit.

-Kuinka syvä kraatteri tässä on kyseessä? Emme laita nimeämme avoimeen vekseliin. On vastuutonta, jos edellytetään päätöksentekoa ilman tietoa taloudellisista riskeistä. Miljardikustannuksia syntyy ennen kaikkea siitä, että sadat tuhannet asiakkaat siirtyvät kertarysäyksellä yksityiseltä puolelta julkiseen terveydenhuoltoon, Harakka painottaa.

Nerg: ei voi vetää johtopäätöksiä

Valtiovarainministeriön maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtajan Päivi Nergin mukaan maakuntien taloudellista tilannetta ei voi vielä tarkasti arvioida.

-Valtiovarainministeriön katsauksessa oli laskettu maakuntien rahoitusta kansantalouden tilinpidon menetelmin. Alijäämä syntyy toimitilainvestoinneista, jotka kuuluvat kuitenkin valtion omistamalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Maakunnat maksavat vuokraa tilakeskukselle käyttämistään tiloista. Kaikki ennusteessa huomioidut investoinnit eivät välttämättä toteudu, Nerg sanoo.

Nerg painottaa, ettei tämän kevään katsauksen perusteella voi vetää johtopäätöksiä maakuntien rahapulasta.

-Toimintatapojen muutoksia tai muutoskustannuksia ei ole huomioitu. Tilanne näkyy kunnolla vasta sitten, kun maakunnat aloittavat. Maakunnille annetaan tarkennettava könttäsumma vuonna 2020 muutoskustannuksia varten, jotta ne eivät joudu heti käymään yt-neuvotteluja, Nerg sanoo.

Tarkkoja kustannusarvioita eduskunta ei saa kesäkuun ratkaiseviin sote-päätöksiin.

-Maakuntien talousarvioihin tarvittavat vuoden 2019 tilinpäätöstiedot eivät hetkeen vielä valmistu, Nerg sanoo.

Vaikuttaisi palveluihin tai kukkaroon

Rahapula tuntuisi nopeasti ihmisten saamissa palveluissa tai kukkarossa.

-Seuraava hallitus voisi nostaa asiakasmaksujen rajoja tai sitten palveluita heikennetään, jos rahaa ei ole. Ei maakunnissa voida ajaa marraskuussa potilaita pakkaseen, Harakka sanoo.

Hallituksen esittämässä mallissa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, joten niiden olisi pärjättävä valtion antamien talousraamien mukaan.

-Jo nyt on selvää, että hallituksen kehyksiin varaamat rahat maakunnille eivät tule riittämään tiedossa oleviin kustannuksiin. Tämä on täysin vastuutonta julkisen talouden hoitoa. Kolmen miljardin säästö toteutuisi leikkaamalla näitä raameja joka vuosi. Tavoite, joka asiantuntijoiden mukaan on vähintään “haastava”, Harakka toteaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

valtion omistamalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle.

 

Asiasanat

Uusimmat