Uutiset

Maamme oli hetken maailman suurin puutalojen viejä – Suomeen jäi alle 10 prosenttia tyyppitaloista, joilla hankittiin tonneittain kahvia, kankaita ja kivihiiltä

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote. Puutalo Oy:n tarina unohtui vuosikymmeniksi, mutta nyt myös eri puolilla Eurooppaa on alettu suojella jäljellä olevia "Suomi-taloja". Suomessakin kiinnostavia alueita löytyy esimerkiksi Tampereelta, Turusta, Porista ja Oulusta.
Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä. Kuva: Arttu Laitala
Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria tutkineet Kristo Vesikansa ja Laura Berger yllättyivät Puutalo Oy:n valtavasta vientivolyymista, mutta alueita löytyy Suomestakin. Yksi niistä on Marttilan asevelikylä Helsingin Pitäjänmäessä. Kuva: Arttu Laitala

Jos suomalaiselta kysyy, mikä on jälleenrakennuskauden tyyppitalo, mielikuviimme piirtyy 1940–50-luvuilla tehtyjä puurakenteisia, puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Suomalaisen puuarkkitehtuurin historiasta ja tyyppitalojen suojelusta on alettu viime vuosina kiinnostua – ei ainoastaan Suomessa, vaan...

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote. Puutalo Oy:n tarina unohtui vuosikymmeniksi, mutta nyt myös eri puolilla Eurooppaa on alettu suojella jäljellä olevia ”Suomi-taloja”. Suomessakin kiinnostavia alueita löytyy esimerkiksi Tampereelta, Turusta, Porista ja Oulusta.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Forssan seudun kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 3kk digiä 15 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic