Uutiset

Maanpuolustuskurssin presidenttitentissä puitiin Suomen avunantoa kriiseihin – "Apua annettava"

Suomen turvallisuus nousi suureen rooliin Maanpuolustustuskurssiyhdistyksen järjestämässä presidenttitentissä maanantaina. Yhdistyksen jäsenet saivat lähettää kysymyksiä tenttiin.

Ensimmäisenä kysymyksenä pohdittiin sitä, millä tavalla Suomi vastaisi avunantopyyntöön, jos avun antaminen voisi johtaa tappioihin.

Suurimmassa osassa vastauksissa korostettiin, että vastaus vaatii tarkkaa tilannearviota ja apua voi antaa niin sotilaallisesti, diplomaattisesti kuin taloudellisesti.

-Oman kansan turvallisuuden varmistaminen on etusijalla. Apua annetaan esimerkiksi EU:n Lissabonin sopimuksen puitteissa, Sdp:n ehdokas Tuula Haatainen pohti.

-Rauhanturvaoperaatioissa esimerkiksi Afganistanissa on tullut loukkaantumisia ja jopa hengen menetyksiä. Vastuuta on otettava ja riskit kannettava, jos se on kansainvälisen turvallisuuden kannalta merkittävää, vihreiden Pekka Haavisto sanoi.

Monessa puheenvuorossa oli esillä Lissabonin sopimus, jossa EU-maat ovat sopineet puolustavansa toinen toisiaan.

Erityisesti kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö penäsi yhä selvyyttä siihen, mitä Lissabonin sopimuksen kirjaukset tarkoittavat.

-Lissabonin sopimus on komeasti kirjoitettu. On kuulkaas vaikea saada vastausta siihen, mitä kirjaukset käytännössä tarkoittavat. Olen esittänyt, että Suomen kärkiteemoja on oltava konkretian saaminen siihen, miten kirjaus ymmärretään, Niinistö puhui.

Perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari mietti avunantoa etäisyyden kannalta.

-Kynnys avunantoon nousee, jos kriisi on kaukana. Esimerkiksi Viroa Suomi auttaa puolustamalla omaa aluettaan eli viron pohjoisrajaa. Meidän pitää miettiä, mihin lähdemme mukaan. Kriisistä on päästävä kunnialla pois, Huhtasaari kertoi.

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen korosti diplomatiaa kriisien ennaltaehkäisyssä.

-Presidentin tärkein tehtävä on luoda rauhanomaisia suhteita lähialueille. Jos lähialueilla rytisee, siitä ei voida olla poissa. Päätämme itse, mihin sitoudumme, Kyllönen puhui.

Rkp:n ehdokas Nils Torvalds muistutti, että erityisesti sotilaallinen avunanto voisi tuntua aluksi innostavalta, mutta tappiot lannistaisivat mielialaa.

-Esimerkiksi Yhdysvalloissa innostus Irakin sotaan väheni, kun sinkkiarkkuja saapui takaisin. Osallistumista olisi mietittävä tarkkaan, Torvalds sanoi.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen oli ainoa, joka vastasi suoraan, että Suomi antaa apua.

-Lähden siitä, että pyyntöön vastataan myönteisesti. Apua voi antaa myös diplomaattisesti tai taloudellisesti. Avun antamisen muotoa on arvioitava. Jos apu turvaa meitä, sitä annetaan painokkaammin, Vanhanen puhui.

Maanantain tentti oli ensimmäinen, jossa kaikki nykyisistä seitsemästä ehdokkaasta olivat läsnä. Merja Kyllönen oli työmatkan takia poissa ensimmäisestä tentistä ja keskustan Matti Vanhanen joutui sairausloman takia jättämään toisen tentin väliin.

Ehdokkaista erityisesti Sdp:n Haatainen ja Merja Kyllönen pitivät esillä niin sanottuja pehmeitä arvoja eli esimerkiksi ihmisten eriarvoistumista mukana turvallisuusuhissa. Kyllönen nosti ilmastonmuutoksen suurimmaksi turvallisuusuhaksi.

Asiasanat

Uusimmat