Uutiset

Maanpuolustustahto romahti – nuorten ryhmässä rajuin lasku

MTS:n puheenjohtaja Sofia Vikman yllättyi: Nuorilta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan.
Kannattaako maata puolustaa aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Vastaus tähän kysymykseen herättää huolta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n laajassa kansalaiskyselyssä ei ole totuttu näkemään kovin suuria heiluriliikkeitä, mutta nyt pamahti. Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen.

MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) yllättyi. Hänen mukaansa nyt tarvitaan toimia laskusuunnan kääntämiseksi.

– Maanpuolustustahto on Suomen uskottavan puolustuksen kulmakivi, hän muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan enää 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Luku on kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime vuonna.

– Pudotus on merkittävä, sillä edellisen kerran yhtä alhainen maanpuolustustahto on mitattu vuonna 1988.

Vikmanin mukaan maanpuolustustahto on perinteisesti ollut korkealla.

– Sitä pitää vaalia. Syyt maanpuolustustahdon heikkenemisen taustalla on perattava ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava jatkossa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi.

Kansalaiskysely yllätti MTS:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.). Alle 25-vuotiaista myönteisesti maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa alle puolet kyselyyn vastanneista.

Omakohtainen kosketus puuttuu

Erityisen huolestuttavaa on nuorten maanpuolustustahdon heikkenemisen.

– Alle 25-vuotiaista myönteisesti maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa alle puolet kyselyyn vastanneista. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 17 prosenttiyksikköä.

Vikman sanoo, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhemman kertomusten kautta.

– On tärkeää, että hiljainen tieto välittyy sukupolvelta toiselle. Perinnejärjestöt ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt tekevät arvokasta työtä. Viime kädessä maanpuolustustahto on kiinni siitä, että jokainen voi kokea Suomen puolustamisen arvoiseksi maaksi. Siksi on huolehdittava työllisyydestä ja mahdollisuuksista kouluttautua sekä ehkäistä syrjäytyminen.

 

Lue myös: Näkökulma: Puolustustahto kateissa, Nato-kuume laskussa – ”Mitä me pelkäämme? Ilmastomuutosta tietenkin”

 

Kansalaispalvelu saa kannatusta

Myös tuki yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on vähentynyt edellisvuodesta.

Nykyjärjestelmää kannattaa kolme neljästä, eli noin 74 prosenttia suomalaisesta.

– Vielä viime vuonna nykyjärjestelmää kannatti neljä viidestä, eli 81 prosenttia suomalaisesta.

Silti suomalaisten tuki yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on edelleen vahvaa.

– Esimerkiksi ammattiarmeijan suosio ei ole kasvanut viime vuoteen verrattuna. Sitä kannattaa noin yhdeksän prosenttia suomalaisista.

Vikmanin mukaan varusmiespalveluksen velvoittavuudesta ei tule luopua, mutta järjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön. Kutsuntojen laajentaminen naisiin varmistaisi, että naiset saisivat tiedon mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus.

Vikmanin mukaan uutta tutkimuksen tuloksissa on se, että ensimmäistä kertaa yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti sekä miehiä että naisia koskevan kansalaispalveluksen käyttöönottoon.

Luku on kymmenisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010, jolloin kysymys oli edellisen kerran mukana kyselytutkimuksessa.

Kyselyjä jo 1960-luvulta

MTS:n mielipidetutkimuksessa oli mukana 18 kysymystä, joista yksi kysymys oli uusi. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta suomalaista syksyllä. Tutkimuksen otos vastaa Suomen 15 – 79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Mielipidetutkimuksia on tehty 1960-luvulta lähtien.