Uutiset

Maaseudun kuvaajan Markku Pölösen suku köyhtyi lamavuosina, ohjaaja muistaa yhä verisen näyn lavatansseista

Markku Pölösen suku on asunut yli 300 vuotta Enon Hirviniemessä samassa paikassa, jossa nyt asuu Pölösen vanhin veli. Elokuvaohjaajan nykyisestä kotikaupungista Joensuusta on vanhalle kotitilalle 60 kilometriä.

-Tila oli ollut aika helkkarin iso, melkein 2000 hehtaaria maata. 1930-luvun laman seurauksena tiloja kaatui. Meidänkin tilasta jäi melko normaalin rintamamiestilan kokoinen läntti asuttavaa: 40 hehtaaria, josta 11 hehtaaria peltoa.

-Rikas perhe kutistui köyhäksi, mutta ukkihan ei koskaan kutistunut raameihin. Hän oli omasta mielestään edelleen suuri isäntä. Se oli sellaista kipuilua, Pölönen kertoo.

1950-luvun lopussa syntyneen Pölösen mukaan sotavuosien läheisyys jymisi hänen lapsuudessaan vielä bassokulkuna kaikkialla. Naapuriperheestä oli kaatunut neljä poikaa.

-Naiset itkeä hyrisivät ryhmissä. Miehet tupakoivat hiljaisina. Heille sotakokemukset olivat vain möykky, joka piti sietää. Kun oli vanhojen äijien kanssa saunassa, heillä oli sodassa tulleita arpia.

Pölönen muistaa, kun hän teininä 1970-luvun alussa mopoili katsomaan tansseja Enon Ahvenisen lavalle.

-Valkoisessa nylonpaidassa mies tanssi humppaa. Yhtäkkiä tanssipartneri alkoi kirkua, koska hänellä oli käsi veressä. Kun mies pyörähti, hänen koko selkänsä oli veressä. Liikkuvat kranaatin sirpaleet olivat rikkoneet ihon tullessaan pintaan.

Paula Vesala muutti tarinan kulkua

Lapsuuden näyt ja tunnelmat Pölönen on siirtänyt elokuviinsa. Myös tähän uusimpaan, joka tulee elokuvateattereihin syksyllä yhdeksän vuoden tauon jälkeen.

Tällä kertaa Pölönen halusi kertoa naisen tarinan. Sodan jälkeiseen asutustoiminta-aikaan sijoittuvan Oma maa -elokuvan päähenkilö on Anni, joka miehensä Veikon kanssa saa niin kutsutun kylmän tilan. Mitään ei ole valmiina, vaan ensin nuoren parin pitää raivata talolle ja pelloille paikka.

Uudessa elokuvassa on yksi suora muistinäkymä ohjaajan omaan lapsuuteen.

-Kun meille tehtiin lisäpeltoa, roviot paloivat ja ihmiset näyttivät aineettomilta haamuilta värisevissä lämpöaalloissa. Se oli niin Felliniä.

Jossain vaiheessa Pölönen oli käsikirjoituksen kanssa jumissa. Apuun tuli kokenut kirjoittaja Antti Heikkinen. LIsäksi elokuvan päätuottajan Solar Filmsin Rimpo Salomaa ehdotti Pölöselle, että dramaturgiksi opiskellut muusikko Paula Vesala tulisi mukaan.

-Paula teki kaikennäköistä viilausta, jota mies ei edes pysty näkemään.

Pölönen oli kirjoittanut, että elokuvan päähenkilö Anni palasi Veikon luokse, koska oli raskaana.

-Paula sanoi, että ei missään tapauksessa. Raskaus ei ole oikea syy palata miehen luo. Se on hädässä olevan ihmisen syy, eikä mikään rakkauden teko.

Kotiin tuli sähkö vasta teinivuosina

Pölösen oli helppo samastua jälleenrakennusajan olosuhteisiin.

-Lapsuudenkotiini tuli sähköt vasta 1971, kun olin 14-vuotias. Pitkään elettiin kuten 1940-luvulla.

Miltä Pölösestä nyt tuntuu, kun kovalla työllä raivatut tilat autioituvat?

-Suurien massojen onnellista elämää maaseudulla ei tule enää koskaan olemaan. Eikä siinä olekaan mitään järkeä, että joku yksittäinen individualisti asuu tuolla sadan kilometrin päässä pöpelikössä ja yhteiskunnan pitäisi toimittaa hänelle kaikki samat palvelut kuin alueelle, jossa asuu puoli miljoonaa ihmistä.

Silti Pölönen uskoo, että säilyy kyliä, joissa on edelleen hyvä asua.

-Pienemmät kyläyhteisöt pystyvät melko itsenäisesti elämään ja järjestämään kylälle kaikkea mahdollista.

Yhteiskunta voi olla toisistaan välittävien naapurien yhteisö.

Markku Pölönen

Syntynyt 16.9.1957 Enossa. Asuu Joensuussa.

Elokuvat: Onnenmaa (1993), Kivenpyörittäjän kylä (1995), Kuningasjätkä (1998), Badding (2000), Emmauksen tiellä (2001), Koirankynnen leikkaaja (2004), Lieksa! (2007) ja Ralliraita (2009).

Lyhytelokuvia mm. Yön yli (1984) ja Taivaan lahja (1988) ja tv-elokuvia Vuorisaarna (1994) ja Duetto Amoroso (2002).

Kolme Jussi-palkintoa ohjauksesta ja käsikirjoituksesta.

Karjalan kunnailla -tv-sarja. Kuvauspaikkana ollut filmikylä Kontiolahdella oli avoinna yleisölle 2009-2013.

Kirjoittanut kesäteatterinäytelmiä ja ohjannut oopperoita Joensuun oopperayhdistykselle, ohjannut 70 tv-mainosta.

Taideteollisen korkeakoulun kuvaamataidon opetuksen linjalla 1979-1982.

Pääsi 1990-luvun alussa Sparrausrinki-projektiin ja sai tehdä pitkän elokuvan. Siitä alkaen tehnyt elokuvia.

Opettanut elokuvan tekoa Riveria-ammattioppilaitoksessa. Maakuntalehti Karjalaisen taiteellisena johtajana 2011-2013.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic