Uutiset

"Maastohiihdon neljä mitalia on huipputulos" – Marja-Liisa Kirvesniemi analysoi Pyeongchangin olympialaisten saldon

Hiihtäjälegenda Marja-Liisa Kirvesniemen mielestä kuusi mitalia on hyvä tulos Suomen joukkueelle Pyeongchangin sunnuntaina päättyneistä talviolympialaisista.

-Iivon kultamitali kruunaa kaiken, ja Kristan kolme henkilökohtaista mitalia on huippusaavutus. Suomi on kuitenkin pieni maa. Hienoa, että kisoista tuli edes kuusi mitalia ja läheltä piti -tilanteita oli monta, Kirvesniemi kommentoi Lännen Medialle.

Moninkertainen hiihdon arvokisamitalisti seurasi Etelä-Korean talviolympialaisia tiiviisti television välityksellä. Kirvesniemi järjesti aikataulunsa niin, että hän pystyi katsomaan suomalaisten kilpailut livenä.

-ISuorastaan huokaisen, kun nämä olympialaiset ovat ohi. Joskus jopa heräsin yölläkin suomalaisten suorituksia katsomaan. Halusin katsoa todella tarkkaan kisat ja urheilijoiden haastattelut.

Kirvesniemi kertoo, että hän leikki joskus numeropeliä oman hiihtouransa aikana lähtönumeroilla. Näissä kisoissa 8 osoittautui onnennumeroksi.

-Eilisen voittajalla Iivolla oli numero 8 ja tämän päivän voittajalla Marit Björgenillä numero 8, Kirvesniemi naurahtaa.

Krista Pärmäkoski nappasi sunnuntaina Pyeongchangin olympialaisten päätöslajista, 30 kilometrin perinteiseltä kolmannen mitalinsa ja otti hopeaa kahden pronssin kumppaniksi.

-Monesti sanotaan, että kulta voitetaan, hopea hävitään ja pronssi voitetaan. Minun mielestäni Kristan kohdalla hopea ei ole hävitty, koska Marit Björgen oli niin ylivoimainen. Kristan mitali oli hieno päätös olympialaisille.

Marja-Liisa Kirvesniemi on edellinen suomalaishiihtäjä, joka otti kolme henkilökohtaista olympiamitalia samoista kisoista. Hän saavutti kolme kultaa Sarajevon olympialaisista 1984. Silloin hän kilpaili tyttönimellään Hämäläinen.

-Se ei ole todellakaan minulta pois, että Krista saavutti kaksi pronssia ja hopeaa. Krista on aivan huippu. Kun toinen lopettaa, toinen jatkaa. Näinhän se on kaikessa.

“Huippu-urheilu on raadollista”

Kirvesniemi kertoo, että hänelle sattui lähes täydellinen onnistuminen Sarajevossa 1984. Silloin ei ollut mahdollisuuksia saavuttaa kuin kolme henkilökohtaista kultamitalia, koska hiihdettäviä matkoja oli paljon vähemmän kuin nykyään.

-Minun kohdallani oli vielä se, että en osannut lainkaan vapaata tyyliä. Esimerkiksi vuoden 1985 MM-kisoissa jätin tarkoituksella vapaan kisoja pois. Minulle riitti, että hallitsin perinteisen.

Kirvesniemi olisi suonut olympiamitalin pikaluistelija Mika Poutalalle, joka teki huippusuorituksen ja jäi vain kolmen sadasosan päähän pronssista. Häntä harmittaa myös, että yhdistetyn nuori ja tasokas joukkue jäi ilman mitalia.

Kirvesniemestä tuntui pahalta katsoa mitalien ulkopuolelle jääneiden urheilijoiden tunteikkaita haastatteluja olympialaisissa. Hänelle tuli mieleen omat urheilu-uran pettymykset. Kirvesniemi oli mukana jo olympialaisissa 1976 ja 1980, ennen kuin hän onnistui kolmansissa olympialaisissaan Sarajevossa.

-Huippu-urheilu on aika raadollista, koska yleensä vain kisojen kolme parasta ovat iloisia. Olympialaisissa on rumasti sanottuna sama, oletko neljäs vai 40:s. Se on julmaa, raakaa ja kovaa touhua. Kaikki eivät vaan onnistu, vaikka takana on vuosien työ.

Hänen mielestään kisajoukkueen arvostelijoiden olisi terveellistä kuunnella urheilijoiden henkilökohtaiset haastattelut pettymyksen hetkellä. Ihmiset osaisivat ehkä laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Hän sanoo, että suuri osa suomalaisista penkkiurheilijoista on onneksi inhimillisiä ja asiallisia urheilijoita kohtaan.

-Voi olla sellaisia ihmisiä, että he ovat vähän itse pettyneet johonkin. Oma pettymys ja turhautuminen on helppo purkaa urheilijoihin, jotka ovat varmasti tehneet kaikkensa.

Kirvesniemeä harmittaa Stadloberin kohtalo

Kirvesniemi harmittelee suuresti itävaltalaisen Teresa Stadloberin kohtaloa 30 kilometrin hiihdossa. Hän laski toiselta sijalta väärälle ladulle ja menetti mitalimahdollisuutensa. Kirvesniemen mukaan kysymyksessä oli inhimillinen erehdys.

-Tuntuu entisenä urheilijana ihan hirveältä. Ei hyvä luoja. Urheilija keskittyy niin omaan hiihtoonsa ja tekemiseen. Siinä menee varmasti pasmat sekaisin, kun tuollainen juttu tulee.

Kokenut arvokisahiihtäjä ei muista aikaisemmin vastaavaa tapausta. Kukaan urheilija ei toivo tuollaista virhettä kilpakumppanille. Kirvesniemen mukaan urheilijat iloitsevat toisten onnistumisesta ja tukevat hyvällä tavalla pettymyksen ja epäonnistumisen hetkellä.

Hän sanoo, että nykyisin hiihdettävillä lyhyillä ja vaihtelevilla lenkeillä menee helposti sekaisin. Kirvesniemi toivoo, että järjestäjät osaisivat ohjata urheilijat oikealle kierrokselle, kun he näkevät hiihtäjän kilpailunumeron.

-Varmaan Stadlober on entistä tarkempi jatkossa, koska hänhän oli mitalitaistelussa vahvasti mukana.

Pärmäkoskella on suomalaista sisua

Kirvesniemi sanoo, että ulkomaalaisista urheilijoista häneen tek olympialaisissa suurimman vaikutuksen Marit Björgen, Johannes Hösflot Klabö ja Dario Cologna. Lisäksi hän yllättyi Ruotsin ampumahiihtojoukkueen todella hyvästä menestyksestä.

Suomalaisista olympiamenestyjistä Kirvesniemi kuvaa Krista Pärmäkoskea hyvin lahjakkaaksi, päämäärätietoiseksi ja motivoituneeksi urheilijaksi.

-Kai hänellä on myös sopivasti suomalaista sisua, mitä huipulla vaaditaan.

Kirvesniemen mukaan olympiavoittaja Iivo Niskanen on huippulahjakas ja todella analyyttinen omassa harjoittelussaan. Hän painottaa, että toisten harjoituksia ei voi matkia, vaan oma kroppa pitää tuntea.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat