Uutiset

Maatalouden kausityö esillä virkamiesten "nyrkkiryhmän" keskusteluissa – kannustimia kotimaisen työvoiman palkkaamiseen valmistellaan kiireisesti

Maatilojen uhkaavasta kausityövoimapulasta keskusteltiin viimeksi tiistaina ministeriöiden kansliapäälliköiden covid-19-koordinaatioryhmässä. Asia koskettaa muun muassa maa- ja metsätalousministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä ulkoministeriötä.
Monet ukrainalaiset mansikanpoimijat ovat työskennelleet Suomessa jo kymmenenkin kesää. Kuva: Veera Korhonen
Monet ukrainalaiset mansikanpoimijat ovat työskennelleet Suomessa jo kymmenenkin kesää. Kuva: Veera Korhonen

Yksi valtion johtavien virkamiesten covid-19-koordinaatioryhmän viime päivien keskustelunaiheista on ollut maatalouden ulkomaisen kausityövoiman korvaaminen.

Ukraina ei päästä jo Suomeen palkattuja maatalouden ammattilaisia tänne. Vain noin 200 työntekijää ehti saapua Suomeen tilauslennolla ennen lentokieltoa. Sen jälkeen yksittäisiä työntekijöitä on saapunut maahan muun muassa lentämällä Valko-Venäjän Minskistä.

Ministeriöt pohtivat yhdessä keinoja kotimaisen työvoiman käytön kannustamiseksi niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta.

– Olemme käsitelleet asiaa koordinaatioryhmässä aikaisemmin ja viimeksi tänään, kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Lännen Medialle tiistai-iltana.

Mansikkasato vaarassa pienentyä

Tavallisena vuonna Suomen maatiloilla on ollut MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan 15 000–16 000 ulkomaista kausityöntekijää, joista kolme neljästä on ollut Ukrainasta.

Tänä vuonna joudutaan tyytymään korkeintaan joihinkin satoihin ukrainalaisiin kausityöläisiin, jos maa ei pura matkustusrajoitteita. Suomi oli jo valmistautunut koronavirusajasta huolimatta vastaanottamaan 1 500 ammattilaista Ukrainasta.

Neuvotteluja Ukrainan suuntaan käyvät Suomen ulkoministeriö ja EU-maat.

Ulkomaisen työvoiman puute uhkaa etenkin erikoiskasvisatoa, kuten kotimaisten marjojen ja vihannesten tuotantoa. Suurilla mansikkatiloilla ukrainalaiset ovat olleet tärkeitä.

Huoltovarmuuden kannalta olennainen perustuotanto ei kuitenkaan Wallinin mukaan ole vaarassa, vaan se perustuu sekä suomalaisiin maanviljelijöihin että koko elintarviketuotannon ketjuun.

Luvassa kannustimia työnhakuun

Suomalaiset ovat sankoin joukoin hakeneet maatilojen kausitöitä. Moni etsii lomautuksen ajaksi tilapäistä työpaikkaa. Hakemuksia on jätetty jopa 30 000 kappaletta.

Husu-Kallion mukaan virkamiehet valmistelevat kiireisesti kannustimia, jotka helpottavat kotimaisen työvoiman palkkaamista ja maataloustyön vastaanottamista.

Tämä ei ole pelkästään maa- ja metsätalousministeriön asia, vaan lainsäädäntöä pitää muokata muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.

– Nyt todella nopeasti käynnistetään virkamiesvalmistelua, Husu-Kallio sanoo.

Moniulotteisuutensa vuoksi asia on täytynyt pitää esillä kansliapäälliköiden koordinaatioryhmässä, joka tunnetaan myös ”nyrkkiryhmänä” presidentti Sauli Niinistön ehdotusta mukaillen.

Suuri etäisyys voi vähentää työhaluja

Suuresta halukkaiden määrästä huolimatta kotimaisella työvoimalla paikkaaminen ei pelasta koko satoa, vaan se jäänee jonkin verran viime vuotta pienemmäksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n Wallin muistuttaa, että ukrainalaiset ovat kokeneita ja tehokkaita työntekijöitä sekä osaavat työnjohdon tehtävät suurilla tiloilla.

– Kaikkein suurin ongelma työvoiman kannalta on maantieteellinen. Tiloilla, jotka ovat lähellä kasvukeskuksia, on suurempi luottamus, että kotimaisella työvoimalla pystytään paikkaamaan, hän sanoo.

Syrjäisellä tilalla suomalaisen kausityöntekijän pitäisi käytännössä asua työaikana, että työnteko kannattaisi.

Monet tilat odottavat yhä, jos Ukraina hellittäisi rajoituksiaan. Suurin kausityövoiman tarve ei ole vielä toukokuussa vaan heinäkuussa, joten pelivaraa on.

Suomalaiset maatalousalan opiskelijat ovat myös haluttua työvoimaa tänä kesänä.

Wallinin mukaan tilat noudattavat palkkauksessa Maaseudun työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välistä työehtosopimusta, jossa minimipalkka on noin 9–11 euroa tunnilta työn vaativuuden mukaan.

Wallin muistuttaa, että urakkapalkkamallilla parhaat poimijat voivat jopa kaksinkertaistaa minimituntipalkan.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic