Uutiset

Maavoimien komentaja: Naisia reippaasti lisää asepalvelukseen

Jokaisesta ei tarvitse kouluttaa konekiväärimiestä
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko on tyytyväinen puolustushaaransa nykytilaan. Naisia voisi hänen mielestään hakeutua asepalvelukseen huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko on tyytyväinen puolustushaaransa nykytilaan. Naisia voisi hänen mielestään hakeutua asepalvelukseen huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä. Kuva: Joel Maisalmi

Tammikuun saapumiserässä asepalvelukseen asteli 10 000 miestä. Heinäkuun saapumiserässä nähdään notkahdus; alokkaiden määrä putoaa 9 000:een.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoo, että puolustusvoimilla on hyvin tiedossa se, miten ikäluokat kehittyvät.

– Seuraavat 10-15 vuotta kehitys pysyy vakaana. Mutta kannamme huolta siitä, että määrä myös pysyy ennallaan ja mielellään se saisi vielä kasvaa.

Siinä missä miesten ikäluokka pienenee, on tilausta yhä enemmän naisille.

Naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen 90-luvun puolivälistä asti.

– Kehitys on ollut aiemmin, että palveluksen suoritti nelisen sataa naista vuosittain. Nyt heidän osuutensa on noussut. Viime vuonna hakijoita oli 1 500 ja heistä 800- 1 000 suorittaa asepalveluksen.

Aiemmin naisten osuus oli vain 1-2 prosenttia palveluksen suorittaneista. Nyt se on nousussa.

Hulkko sanoo olevansa tyytyväinen, jos naisten osuus tuplaantuisi tai kolminkertaistuisi.

Pitkässä juoksussa naisten osuus voisi nousta kymmeneen prosenttiin. Sillä saataisiin kompensoitua miesten vähenevä osuus.

Hulkko on sitä mieltä, että naisille pitäisi saada entistä paremmin tietoa palveluksesta.

– Meidän täytyy pystyä selventämään omaa kapulakieltämme. Naissotilaissa olisi valtavasti potentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää. Viestini on, että naisia mukaan enemmän ja mahdollisimman paljon miehiä.

Vaihtoehdot auki

Piakkoin puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) nimittää parlamentaarisen työryhmän selvittämään asepalveluksen kehittämistä. Samassa yhteydessä selvitetään, miten naiset voisivat nykyistä paremmin osallistua kokonaismaanpuolustukseen.

Hulkko sanoo, ettei hän linnoittaudu nykyisen järjestelmän tai minkään muun järjestelmän taakse.

– Katsotaan, mitä ryhmä tuo tullessaan.

Taustalla naisten osallistumiselle on tasa-arvokysymys, mutta se on myös resurssikysymys.

Hulkko sanoo, että naisia voidaan majoittaa maksimissaan tuo 10 prosentin osuus. Sen jälkeen on tehtävä päätöksiä siitä, rakennetaanko uusia kasarmeja.Luvuissa ovat mukana kaikki puolustushaarat, mutta maavoimien osuus on yksistään noin 90 prosenttia.

B-luokkaan lisää tehtäviä

Niin maavoimissa kuin yleensä puolustusvoimissa murheenkryyninä ovat ne nuoret, jotka raakataan pois jo kutsunnoissa.

Hulkon mukaan heidän osuus on ikäluokasta jopa 25 prosenttia. Palveluksen aikana keskeyttäneiden määrä on pysynyt vakiona, eli noin 15 prosentissa.

Kaikkiaan ikäluokasta asepalveluksen suorittaa kaksi kolmasosaa.

Naisilla on edelleen voimassa 45 vuorokauden harkinta-aika.

Tärkein syy siihen, miksi nuori ei edes aloita palvelusta, ovat mielenterveyden ongelmat. Pääsyy on henkisen toimintakyvyn puute.

– Nuoret eivät ole niin hyvässä fyysisessä kunnossa kuin 30 vuotta sitten, mutta fyysiset sairaudet eivät ole niin merkittävä ryhmä kuin mielenterveyden ongelmat.

Hulkko jatkaa, että usein ongelma ilmenee niin, että nuori kokee ahdistusta asua samassa tuvassa jopa kymmenen muun kanssa. Myös yhteiset peseytymistilat voivat olla jollekin ylitsepääsemätön este.

– Tämän ryhmän kanssa meillä on paljon tekemistä. Olisi tärkeää, että saataisiin rohkaistua nuorta astumaan palvelukseen. Se hyödyttäisi häntä myöhemmin, kun hän hakee opiskelu- ja työpaikkaa.

Maavoimien suunnitelmissa on laatia ohjelma, jonka mukaan yhä useampi nuori voitaisiin osoittaa B-kelpoisuusluokkaan. Tällä saataisiin ehkäistyä syrjäytymistä.

– Aiemmin meillä oli käytössä A- ja B-kelpoisuusluokissa vielä alaryhmät. Nyt on pelkät A- ja B-luokat. Ajatus on, että saisimme B-luokkaan henkilöitä, jotka eivät välttämättä pärjää etulinjassa. Ei kaikkien tarvitse olla kärkitaisteluja, eikä kaikista tarvitse tulla rynnäkkökiväärimiehiä, hän tiivistää.

Erityisesti tällaisia tehtäviä löytyisi digitalisaation myötä.

– Meillä jo nyt varusmiehet laativat vapaaehtoisesti erilaisia taistelutilanteita, joita selvitetään simulaattoreilla. Koodareilla on tässä tehtävässä erittäin tärkeä osuus. Ei kantahenkilökunta välttämättä osaa ideoita läheskään niin paljon kuin nuoret.

Hulkko korostaa, että puolustusvoimilla on 425 tehtävää, johon voidaan määrätä varusmiehiä.

Taustatyö on jo tehty. Hulkko korostaa, että asiassa edetään yhdessä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa, miten B-luokkaa voitaisiin laajentaa.

Häirintä vähentyi

Viime ajat on keskusteltu kiivaasti yhteistuvista. Ne ovat olleet käytössä jo Ruotsissa ja Norjassa. Viime aikoina ne otettiin käyttöön myös Tanskassa.

– Kokemukset ovat olleet hyviä. Siellä kasarmeilla peseytymistilat on eriytetty, mutta majoitus on samassa. Kokemuksien mukaan sukupuolinen häirintä on vähentynyt Tanskassa merkittävästi armeijassa, kun on huomattu, ettei naissotilas ole enää tabu.

Kokeilu aloitetaan tänä vuonna myös Suomessa. Ensimmäisenä kokeiluvuorossa on reserviupseerikoulu. Kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Hyvässä kunnossa

Hulkko eroaa monista muista upseereista siinä, ettei hän ole nurisemassa lisää rahaa. Kalustohankinnat kulkevat eteenpäin suunnitelmien mukaan luotisuorassa.

– Maavoimat ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan Suomen historian aikana. Ne ovat myös Euroopan suurimmat, heti Turkin jälkeen. Meidän maavoimia kadehditaan maailmalla.

Ilmavoimilla on menossa jättihanke, kun se ostaa korvaavan konemerkin Hornet-hävittäjille. Merivoimissa on menossa laaja laivuehanke.

Hulkko tähdentää, etteivät nämä jättihankkeet syö varoja maavoimilta. Ne ovat täysin erilliset hankkeet.

Maavoimat sai itsensä kuosiin jo ennen näitä suurkauppoja. Suuri merkitys on ollut käytetyn materiaalin hankinnoilla, joihin maavoimat on erittäin tyytyväinen.

Paikallispuolustusta lisää

Paikallispuolustuksen osuutta nostetaan tulevaisuudessa. Miten paljon, ja millä eväillä, se selviää vasta myöhemmin.

– Haluamme antaa kansalaisille sen kuvan, että Suomea oikeasti puolustetaan Hangosta Utsjoelle. Taktisesti näytämme sen muun muassa niin, että järjestämme lukuisia paikallisharjoituksia. Niiden merkitys on suuri, varsinkin, kun monelta paikkakunnalta on jouduttu sulkemaan varuskuntia. Harjoitukset näyttävät, että olemme läsnä ja ne lisäävät maanpuolustustahtoa.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic