Uutiset

Macron saapuu Suomeen – ja yrittää todennäköisesti saada Suomen mukaan EU:n ulkopuoliseen puolustusaloitteeseensa

Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu viralliselle vierailulle Suomeen elokuun lopussa, yhtenä keskusteluteemana on varmasti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Loppuvuodesta pantiin käyntiin EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksessa eli PRY. Käyttöön otettu malli oli kuitenkin enemmän Saksan kuin Ranskan toiveiden mukainen.

-Ranska toivoi kunnianhimoisempaa mallia, jossa olisi ollut pienempi joukko maita mukana, kertoo Euroopan turvallisuuteen erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu.

Hän toimii tutkijana Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa.

Nyt rakenteelliseen yhteistyöhön otettiin mukaan suuri joukko EU-maita. Ranskan toive olisi ollut, että yhteistyöhön otetaan mukaan pieni joukko aktiivisia EU-maita, joilla on kokemusta EU:n ulkopuolisista operaatioista ja jotka olisivat ketterämpiä toimimaan, kun tarvitaan.

Nyt mukana on Pesun mukaan myös maita, joilla on hyvin vähän kiinnostusta kehittää EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kovin pitkälle.

Toisaalta nykyiseen rakenteelliseen yhteistyöhön eivät tulleet mukaan Britannia, Malta ja Tanska. Tanska ei osallistu ollenkaan EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Nykyinen yhteistyö keskittyy enemmän kykyjen luomiseen, kun Ranskan tavoitteena oli, että suhteellisen pieni joukko EU-maita olisi miettinyt yhteistä näkemystä, miten eurooppalaista puolustusta tulee toteuttaa. Ranska olisi Pesun mukaan halunnut, että EU kehittäisi Yhdysvalloista riippumatonta kykyä toimia vaikka Afrikassa.

Ranskalla on Pesun mukaan ollut pitkään intresseissä Yhdysvalloista nykyistä riippumattomampi Eurooppa.

-Nyt Ranska ehkä vähän turhautui, koska ei saanut tavoitettaan läpi ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö ei palvele niin hyvin Ranskan intressejä kuin se olisi voinut.

-Koska Ranskan toive ei mennyt läpi, Macron alkoi syyskuussa Sorbonnen puheessa elätellä ideaa EU:n ulkopuolisesta aloitteesta, jolla yritetään kehittää interventiokykyä. Aloitetta on nyt hiljalleen kevään ja kesän aikana alettu toimeenpanna.

Siihen on tullut Ranskan lisäksi jo kahdeksan maata: Britannia, Viro, Tanska, Saksa, Belgia, Hollanti, Portugali ja Espanja. Tällä maajoukolla vaihdetaan näkemyksiä puolustuskysymyksistä.

-Pitkän aikavälin tavoite on, että mailla olisi käytettävissä joukkoja, joita voitaisiin yhdessä käyttää sotilaallisiin väliintuloihin.

Mukana on maita, jotka ovat tottuneet toimimaan sotilaallisesti Euroopan rajojen ulkopuolella. Toiminnalla olisi mahdollisimman vähän institutionaalisia esteitä.

Ranskan aloite ei ole ainakaan vielä tässä vaiheessa linkittynyt EU:hun eikä Natoon, vaan se on EU:n ulkopuolista toimintaa.

-Tästä varmasti keskustellaan, että olisiko Suomen syytä osallistua. Suomihan on jättänyt tämän auki.

Saksan toive on ollut, että Ranskan alulle panema puolustusyhteistyö vietäisiin mahdollisimman lähelle EU:ta ja Suomi on ollut tästä samaa mieltä Saksan kanssa.

-Presidentti Sauli Niinistöä kiinnostaa varmasti, mikä Macronin aloitteen suhde on EU:n yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomen mahdollisesta osallistumisesta aloitteeseen keskustellaan varmaan myönteiseen sävyyn, Pesu arvelee.

Pesun mukaan aloite on Ranskan kannalta ymmärrettävä, mutta Ranskan pitää selventää muille osallistujamaille, mikä niiden hyöty EU:n ulkopuolella toimivasta aloitteesta on.

-Totta kai Macron puhuu myös hävittäjistä. Suomi on tekemässä hävittäjähankintoja ja yhtenä vaihtoehtona on ranskalainen Rafale. En tiedä, onko se keskusteluiden virallisella agendalla, mutta varmasti aiheesta puhutaan.

Ranskan pääasialliset turvallisuushuolet liittyvät Pesun mukaan terrorismiin ja EU:n eteläiseen naapurustoon. Ranska on aktiivisesti läsnä Malissa ja koko pohjoisessa Afrikassa päiväntasaajan pohjoispuolella.

-Ranska mielellään näkee, että EU:lle kehittyy sellaisia toimintakykyjä, että se voisi tarvittaessa kantaa isompaa vastuuta kriisinhallinnassa. Suomella on enemmän perinteiset aluepuolustukseen liittyvät huolet, koska meillä on Venäjä naapurissa.

Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskujen jälkeen Ranska vetosi EU:n yhteisen turvallisuuden artiklaan 42,7. Suomi ilmoitti heti tarjoavansa Ranskalle apua ja osoitti siten solidaarisuutta. Pesu uskoo, että sitä katsottiin Ranskassa hyvällä.

Suomi ja Ranska ovat olleet suhteellisen samaa mieltä, että EU:n pitäisi tehdä enemmän yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.

Asiasanat

Uusimmat