Uutiset

Mafia on muuttunut maailman mukana, mutta naisilla ei silti ole sinne asiaa – tutkija kertoo, miksi

Mafian tarkoituksena on hallita, toteaa Federico Varese.

Suomessa vieraillut Varese on Oxfordin yliopiston kriminologian professori, joka on tutkinut suuren osan elämästään järjestäytynyttä rikollisuutta – sen rakennetta, sääntöjä ja toimintatapoja.

Tänään keskiviikkona suomeksi ilmestyvässä kirjassaan Mafia – Syntymästä kuolemaan (Atena) Varese raottaa paitsi mafiosojen elämää ja mafiaorganisaatioiden rahantulolähteitä, myös sitä, miten organisaatiot ylipäänsä ovat päässeet syntymään ja kehittymään sellaisiksi mahdeiksi, joita ne paikoin ovat.

Hänen väitteensä on se, että mafiat ovat pyrkineet suurissa yhteiskunnallisissa murrostilanteissa täyttämään valtatyhjiön, kun laillinen hallinto ei ole siihen kyennyt.

-Mafiat asettautuvat alueillaan instituutioiksi, joilla on auktoriteettia. Tässä mielessä mafioilla on paljon yhteistä valtioiden kanssa, sanoo Varese Lännen Medialle.

Kaava on nähtävissä esimerkiksi Venäjällä, joka muuttui muutamassa vuodessa kommunistisesta Neuvostoliitosta markkinatalouden lakeja noudattavaan nykymuotoonsa.

Sama on tapahtunut Sisiliassa 1800-luvulla, kun muutos markkinatalouteen jätti maanviljelijöitä kosolti työttömiksi. Yakuza taas syntyi Japanissa, kun maatalousyhteiskunta alkoi teollistua. Laillinen valta ei aina pysy perässä.

Oloihin tyytymättömät kansalaiset kääntyivät vaihtoehtoisen hallinnon puoleen. Nykyisin hallinto rahoittaa Varesen mukaan toimintaansa keräämällä suojelurahaa, vedonlyönnillä, huumekaupalla ja prostituutiolla. Laillistakin liiketoimintaa on.

Säännöissä samaa

Kirjaa varten tutkiessaan Varese yllättyi siitä, miten samankaltaisia organisaatiot ovat. Yhtäläisyyksiä on niin säännöissä ja hierarkiassa – jopa rituaaleissa.

-Rituaaliyhtäläisyydet ovat valtavat, vaikka järjestöt tulevat eri kulttuureista, hän toteaa.

Samankaltaisuus selittyy hänestä sillä, että kaikkien organisaatioiden pyrkimys hallintaan on sama. Hänestä pitäisi tehdä myös eroa erilaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien kanssa. Esimerkiksi ihmiskauppaa harjoittavat järjestöt voivat erota muodoltaan paljonkin.

Naisen asema sama

Mafiat ovat Varesen mukaan kehittyneet esimerkiksi teknologian kehityksen mukana, mutta häntä on ihmetyttänyt naisten asema – tai pikemminkin sen puute.

Yhteenkään organisaatioon ei naisilla ole virallisesti asiaa, ja poikkeukset ovat harvassa. Naiset ovat puhtaasti puolisoita. Järjestöjen juuret ovat vahvasti miehisissä kulttuureissa, mutta mafiat eivät tässä suhteessa ole muuttuneet ympäröivien kulttuurien mukana.

-Väitän, että järjestöjen jäseninä naiset nähtäisiin uskollisempina todellisille perheilleen kuin organisaatiolle. Tämä kyseenalaistaisi järjestön tehtävän.

Yksi harva poikkeus on Japanista, jossa yakuza-ryhmän johtajan vaimo Fumiko Taoka nousi 1980-luvulla johtamaan organisaatiota miehensä kuoleman jälkeen.

“Usein järjestöt tekevät virheitä”

Ehyt ja tasapainoinen yhteiskunta auttaa siihen, ettei järjestäytynyttä rikollisuutta pääse syntymään. Myös rikollisuutta vastustava kansalaisyhteiskunta ja mafian tulonlähteisiin puuttuminen vaikeuttavat järjestöjen toimintaa, poliisista puhumattakaan.

Ennen kaikkea Varesen mukaan rikollisjärjestöjen jäsenet pitäisi oppia näkemään ihmisinä, joilla on tunteet ja tavanomaiset heikkoudet. Tämä osaltaan hänestä auttaisi myös heikentämään järjestöjen valtaa, joka voi mielikuvissa olla suuri.

-Minusta on virhe kuvata näitä järjestöjä globaaleina ja kaikkeen kykenevinä. Usein järjestöt tekevät virheitä, eivätkä niiden suunnitelmat onnistu.

Asiasanat

Uusimmat