Uutiset Helsinki

Maksullisuus romahdutti lähestymiskieltohakemusten määrän – "Heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien avunsaantia"

Lähestymiskiellon hylkypäätöksestä tuli maksullinen vuoden 2016 alussa. Tämän jälkeen turvaamistointa suojakseen hakevien joukko on pienentynyt joka vuosi, eikä loppua näy. Tänä vuonna hakemusmäärä on jäämässä puoleen maksukäytäntömuutosta edeltävän ajan keskivertomäärästä.
Turvakotiammattilaiset Sari Laaksonen (oik.) ja Minna Remes-Sievänen näkevät nykyisessä lähestymiskiellossa monta korjaamista kaipaavaa epäkohtaa, jotta väkivallan uhrien suojelu paranisi. Kuva: Arttu Laitala
Turvakotiammattilaiset Sari Laaksonen (oik.) ja Minna Remes-Sievänen näkevät nykyisessä lähestymiskiellossa monta korjaamista kaipaavaa epäkohtaa, jotta väkivallan uhrien suojelu paranisi. Kuva: Arttu Laitala

Yhä harvempi väkivallan tai vainon uhri rohkenee hakea lähestymiskiellosta turvaa itselleen. Lähestymiskieltohakemusten määrä on pudonnut rajusti sen jälkeen, kun hakemuksen hylkypäätös muuttui maksulliseksi vuoden 2016 alussa.

Ensi- ja turvakotien liitto katsoo, että hakemusmaksu vaikeuttaa merkittävästi avun hakemista. Liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 19 turvakotia Suomen 29 turvakodista.

– Hakija joutuu ottamaan riskin, ettei turvaa myönnetä ja siitä joutuu vielä maksamaan. Tämä on iso kynnys monelle, mikä näkyy hakemusmäärissä, sanoo liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen.

Maksumuutoksen jälkeen hylkypäätöksestä on peritty 260 euron maksu. Hyväksytyt päätökset ovat ilmaisia.

Ennen maksukäytännön muuttamista käräjäoikeuksille jätettiin vuosittain keskimäärin 3000 lähestymiskieltohakemusta.

Vuonna 2019 hakemusten määrä oli enää 60 prosenttia tästä. Tänä vuonna hakemusmäärä näyttää alkuvuoden tilastojen perusteella putoavan 55 prosenttiin, jos tahti pysyy samanlaisena loppuvuoden.

– Maksullisuus heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien avunsaantia.

Hakematon kielto ei auta

Suomi on sitoutunut Euroopan laajuiseen Istanbulin sopimukseen, jonka tarkoitus on ehkäistä ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa.

Sopimuksen noudattamista valvova asiantuntijaryhmä Grevio teki ensimmäisen tarkastuskäyntinsä Suomeen viime syksynä. Grevio arvosteli lähestymiskiellon tehottomuutta, kankeita käytäntöjä ja piti hakemusmaksua kohtuuttomana.

Turvakodeissa puutteet tunnistetaan. Pääkaupungin turvakoti ry:n kahdesta turvakodista vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen muistuttaa, että tästä huolimatta haettu lähestymiskielto auttaa hakematonta paremmin.

– Uhrit kokevat yleisesti, ettei lähestymiskiellosta tai rikosilmoituksesta ole hyötyä. Aktiivisesta kannustuksestamme huolimatta asiakkaat eivät monestikaan uskalla tai halua lähteä niihin, Remes-Sievänen kuvailee.

– Mielikuva lähestymiskiellon tehottomuudesta on osin väärä. Suurimpaan osaan tavallisista ihmisistä, joilla on menetettävänä esimerkiksi työpaikka tai status, se toimii hyvin, Remes-Sievänen sanoo.

Pieneen mutta vaaralliseen osaan tekijöistä ei näytä tehoavan mikään, ja heitä varten olisi Remes-Sieväsen mukaan tarpeen kehittää toimivampia keinoja.

Oikeusministerin selvityksen mukaan tällaisia henkilöitä on vuosittain noin 70.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pääkaupunkiseudun turvakodit ry:n turvakodeissa majoittui viime vuonna 680 asiakasta. Kuva: Arttu Laitala
Pääkaupunkiseudun turvakodit ry:n turvakodeissa majoittui viime vuonna 680 asiakasta. Kuva: Arttu Laitala

Lähestymiskieltoa haetaan miehille

Noin yhdeksän kymmenestä lähestymiskieltoon määrätystä henkilöstä on mies. Myös lähestymiskieltoa rikkovissa suhdeluku on sama.

Lähisuhdeväkivallasta valtaosa kohdistuu naisiin. Valtaosa naispuolisista henkirikoksen uhreista kuolee kumppaninsa, ex-kumppaninsa tai sukulaisensa tappamana.

2010-luvulla lähisuhdeväkivallan seurauksena kuoli keskimäärin 20 naista ja 13 miestä joka vuosi.

Grevio edellyttää Suomelta korjauksia

Istabulin sopimusta valvova Grevio vaatii Suomea korjaamaan lähestymiskieltolain täytäntöönpanon esteet.

– Lisäksi Grevio kehottaa painokkaasti Suomea tehostamaan lähestymiskieltojen ja suojelumääräysten käyttöä, selvittää Ensi- ja turvakotien liiton Laaksonen.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi viranomaisten aloitteesta määrättyjen lähestymiskieltojen lisäämistä, uhrien ohjaamista tukipalveluihin ja lähestymiskiellon sovittelun lopettamista.

– Tietoomme on tullut tapauksia, joissa lähestymiskieltoa on ryhdytty sopimaan kesken oikeudenkäynnin, mikä on täysin asiatonta, Laaksonen sanoo.

Laaksonen muistuttaa, että lähisuhdeväkivaltaan liittyy valta-asema, jonka takia tekijä ja kokija eivät voi olla tasaveroisina neuvottelupöydän ääressä.

Maaliskuun alussa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson asetti työryhmän etsimään keinoja parantaa lähestymiskieltojen toimintaa.

Muuttotilanteet ongelmallisia

Lähestymiskiellon toimivuus edellyttää, että poliisi reagoi nopeasti kiellon rikkomiseen.

– Pääkaupunkiseudulla tämä toimii, muualla maassa voi olla haasteita, kertoo pääkaupunkiseudun turvakodeista vastaava Remes-Sievänen.

Hän nostaa esiin muutamia käytännön ongelmia, joita väkivallan uhrien suojelussa olisi tärkeä huomioida.

– Muuttotilanteiden turvaamisen voisi hoitaa rutiinina poliisin antamalla väliaikaisella viranomaismääräyksellä, Remes-Sievänen sanoo.

– Jokaisessa turvakodissamme on kuukausittain haastava muuttotilanne, johon tarvittaisiin turvaamisapua. Tähän pitäisi löytää toimiva palvelu, sillä poliisilla on nykyisellään liian kiire ja vähän aikaa viipyä paikalla.

Vähintään kuukausittain pääkaupungin turvakodeissa myös taistellaan sen kanssa, miten järjestää väkivaltaisen osapuolen ja lasten tapaamiset turvallisesti.

– Tällä hetkellä lapsen huoltajalla on oikeus saada lapsen osoite, vaikka toisella vanhemmalla olisi turvakielto lähisuhdeväkivallan takia, Remes-Sievänen kuvailee.

– Osoitteen salaaminen väkivaltaiselta huoltajalta on mahdotonta ilman lakimuutosta.

Kaikkien ongelma

Lähisuhdeväkivaltaa ilmenee kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Turvakodeissa varakkaat asiakkaat ovat harvinaisempia, sillä heillä on yleensä mahdollisuus valita jokin muu majoituspaikka. Tällöin turvakodeissa tarjolla oleva henkinen tuki ja käytännön apu väkivallasta eroon pääsemiseksi saattaa jäädä puuttumaan.

Pääkaupungit turvakodeissa oli viime vuonna 680 asiakasta, joista aikuisia oli yli puolet. Aikuisasiakkaista naisia oli 93 prosenttia.

 

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic