Uutiset

Marjastus on perhekeskeistä hommaa – "Ei tulisi mieleenkään pyytää kaveria mukaan, että lähdetäänpä marjaan"

Evelyn Ruzzan pakastearkku alkaa täyttyä vähitellen.

Ensimmäiset mansikat on juuri hankittu, mutta kahden hengen perheessä yksi torilta ostettu mansikkalaatikko ei kalahda missään.

-Minulle tärkeintä on se, että marjoja riittää syyskuusta seuraavaan kesään asti, jolloin tulevat ensimmäiset mansikat. Meillä on kotona marjoille oma pakastearkku, jonne ei tule mitään muuta. Lisäksi varaan kummitädin pakastearkuista muutaman lokeron itselleni, Ruzza sanoo.

 

Ruzza ja hänen miehensä käyttävät marjoja eri muodoissaan joka päivä läpi vuoden. Marjoja syödään puuroissa, smoohtieissa, piirakoissa ja jälkiruuissa. Marjat ovat perheen sairauskuluvakuutus, ja kovilta flunssilta on säästytty.

Siitä huolimatta marjastus on Ruzzalle kaikkea muuta kuin rentouttavaa ajanvietettä ja puuhaa, jota hän tekisi mielellään.

-Mustikoiden poiminen on niin hidasta hommaa, ja kyykkiminen se vasta raastavaa hommaa onkin. Lisäksi mustikkametsässä on sääksiä, hän veistelee.

 

Vadelmat poimitaan kummitädin kanssa

Silloin kun Ruzza hankkii mustikat itse, hän lähtee marjametsään vain oman perheensä kanssa.

Äidin kanssa Ruzza on käynyt poimimassa mustikat pienestä pitäen ja kummitädin kanssa vadelmapuskassa kolme tuntia hurahtaa nopeasti.

-Kotona on aina ollut marjoja tarjolla. Meillä on syöty hilloja ja juotu marjamehuja. Pienenä tyttönä äiti on raahannut meidät aina poimimaan mansikat ja viinimarjat. Joskus ollaan oltu myös lakkoja poimimassa. Enkä muista, että olisin ajatellut sen olevan tylsää, jos ämpäri ei täyty.

Kavereista ei seuraa marjametsälle

Alle kolmikymppinen Ruzza kuitenkin tietää, että kavereita on turha pyytää marjametsälle, sillä marjastaminen on perhekeskeistä hommaa.

Hän ei myöskään näe, että marjastaminen olisi alle kolmikymppisten nuorten parissa mitenkään erityisen suosittu harrastus.

-Ei tulisi mieleenkään pyytää ketään kaveria mukaan, että lähdetäänpä marjaan. En tiedä saisinko ketään edes lähtemään. Ehkä tämä tulee meidän äideiltämme ja isovanhemmiltamme ja niiden kanssa sitten marjassa myös käydään, hän pohtii.

 

Marttojen hankekoordinaattori Hanna Viita tietää, että kotona opituilla asenteilla on merkitystä siihen, miten aikuisena innostuu marjastamisesta. Hän kuitenkin kehottaa unohtamaan kaikki lapsuusvuosien ikävät kokemukset.

-Vanhat ennakkoluulot eivät pidä enää aikuisena paikkansa. Eikä kymmenen litran ämpärin saaminen täyteen ole se tärkein tavoite, hän naurahtaa.

 

Hillasato huonoin vuosikausiin

Tämän kesän mustikka- ja puolukkasadosta odotetaan keskinkertaista, mutta hillasato on kokeneen hillastajan mukaan huonoin miesmuistiin.

-Voi sanoa, että (tämän vuoden sato) on heikoin 30 vuoteen. Yhtä vähän hillaa oli vuonna 1984. Silloin kahvikupillinenkin oli tiukassa, ranulainen hillamies Reijo Sääskilahti sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Manninen vahvistaa Sääskilahden havainnot. Mannisen mukaan hillaennuste on heikko koko Suomessa.

-Hillat kyllä kukkivat, mutta sitten tuli hallarintama ja kukat tuhoutuivat, Manninen sanoo.

 

Mustikka- ja puolukkasadoista molemmista odotetaan keskinkertaista. Mannisen mukaan mustikkaan voi Etelä-Suomessa mennä jo nyt.

-Mustikka-aika alkaa olla käsillä juuri nyt, joten metsään kannattaa mennä. Mustikkasato on etelässä parempi kuin Pohjois-Suomessa, jonne kesä tuli yllättäen eivätkä pölyttäjät heränneet samaa tahtia kesän kanssa. Etelässä pölytys onnistui huomattavasti paremmin, hän sanoo.

Myös puolukkasadon suhteen Etelä-Suomessa ollaan onnekkaampia kuin Pohjois-Suomessa. Mannisen mukaan etelässä puolukkasato tälle syksyä on paikoitellen jopa runsas.

-Koko maan mittakaavassa puolukkasato on keskikertainen, mutta pohjoisessa puolukkaa tulee heikommin.

 

Näin (ehkä) innostut
Jos lapsuudessa marjakokemukset ovat olleet ikäviä, unohda ne. Se, mikä lapsena on ärsyttänyt, ei enää aikuisena välttämättä herätä yhtä ärsyyntyneitä tunteita.Aseta realistiset tavoitteet. Marjametsällä ei tarvitse urakoida kymmenen litran ämpäreitä täyteen. Vähemmänkin riittää.Löydä oma motivaatiosi, miksi haluat käydä marjassa. Motivaatioksi käy puhtaan ja terveellisen ruuan arvostuksesta tai siitä, että voi oleskella luonnossa.Marjastaminen ei kohota kuntoa, mutta se on erinomaista terveysliikuntaa. Metsässä oleminen tekee hyvää mielelle.Marjastaminen ei vaadi mitään erikoisvarusteluja.On myös aivan ok olla innostumatta marjastamisesta.Lähde: Hanna Viitala, Martat, UKK-instituutti 

Asiasanat

Uusimmat