Uutiset

Marokko voi kieltäytyä ottamasta puukottajaa — yleensä ulkomaalaisten tuomiot kärsitty Suomessa

Jos ja kun terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhayrityksistä epäilty marokkolaismies tuomitaan, hän saattaa kärsiä todennäköisen pitkän vankeustuomion Suomessa.

-Lähtökohtaisesti tuomitut ulkomaalaiset kärsivät rangaistuksensa Suomessa. Tietyissä tapauksissa tuomittu voidaan siirtää kotimaahansa. Yleensä siirto edellyttää sekä Suomen, vangin että vieraan valtion suostumusta. Tietyissä tapauksissa siirto voidaan tehdä ilman vangin suostumusta, kertoo hallitusneuvos Juhani Korhonen oikeusministeriöstä.

Suomi voisi Korhosen mukaan omien lakiensa perusteella tuomitun siirron tehdä, mutta tässä tapauksessa käytännön toteutuminen riippuisi Marokon linjasta.

-Marokolla ei ole velvollisuutta suostua.

Marokkolaiset vangit ovat todennäköisesti ainakin Euroopassa valinneet mieluummin eurooppalaisen vankilan ennemmin kuin marokkolaiset sellit, jos ovat valintaan voineet vaikuttaa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Marokon vankiloiden on raportoitu olevan liian täynnä, ruokaa ei aina tarjoilla riittävästi ja terveydenhoidossa sekä hygieniassa on puutteita.

Suomella tai koko Euroopan unionilla ei ole Marokon kanssa takaisinottosopimusta, jonka myötä marokkolainen voitaisiin helposti palauttaa. Oikeusministeriön ja maahanmuuttoviraston tietojen mukaan vankien siirrot eivät ole olleet kovin yleisiä muutenkaan. Niitä on tehty lähinnä muihin Pohjoismaihin ja Viroon.

Ulkomaalaisen vangin siirto kotimaahansa tulee Korhosen mukaan kyseeseen erityisesti siinä tapauksessa, että siirto tukisi hänen sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan. Siirtoihin vaikuttavat erilaiset kansainväliset sopimukset.

-Siirto tuomion jälkeen kotimaahan on yleisellä tasolla tarkoituksenmukaista, jos se tukee rehabilitoitumista yhteiskuntaan. Käännytyksiä tehdään tavallisemmin vankeusrangaistuksen kärsimisen jälkeen, Korhonen toteaa.

Kansainvälisten sopimusten mukaan on myös huomioitava sitä, ettei palautettava joudu kuolemanvaaraan tai esimerkiksi kidutettavaksi. Marokon kohdalla tällaista tilannetta ei pääosin ole.

-Tällä hetkellä ainoastaan Syyriaan ei palauteta ihmisiä. Jokaisen henkilön kohdalla tehdään toki tapauskohtainen arvio hänen tilanteestaan. Marokkolaisten kohdalla on tehty valtaosin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, kertoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Terrorimurhista epäillyn marokkolaisen tienneet ihmiset ovat aiemmin kertoneet Lännen Medialle, että pääepäilty olisi saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Jos näin on, hänellä ei katsota olevan lähtömaassaan ainakaan hengenvaaraa.

Karkottamista puoltaisi osaltaan se, että kyseessä on historiallisen vakava ja törkeä rikos.

Ulkomaalaislain mukaan karkotukselle on perusteet muun muassa silloin, kun henkilön on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin.

Perusteet täyttyvät myös silloin, jos on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai voidaan perustellusti epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Asiasanat

Uusimmat