Uutiset

Martti Ahtisaari: ”Natoon olisi pitänyt liittyä jo aikoja sitten”

Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari liittäisi Suomen Natoon. Hänen mukaansa se osoittaisi maailmalle, ettei Suomi pelkää itänaapuriaan Venäjää.

– Vaarana on, että ajan mittaan meitä aletaan pitää kummajaisena. Kaiken lisäksi vielä aivan ansiosta. Juuri siksi minun mielestäni liittyminen Natoon olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. Ei sen takia, että Venäjä uhkaa, vaan sen tähden, että kylmän sodan suomettumisvaiheesta on irtauduttava.

– Kaikki miettivät sitä, mitähän ne Venäjällä ajattelevat, jos me teemme näin. Venäjä on jo näyttänyt, mitä he ajattelevat ja tekevät. Joka ei tässä tilanteessa pyri yhteiseen puolustusliittoon, on suomettunut, Ahtisaari sanoo.

Hän ottaa kantaa Natoon tuoreessa keskustelukirjassa ”Miten tästä eteenpäin”, jossa hänen kanssaan tulevaisuuden eväitä pohtivat entinen diplomaatti ja kansainvälisen politiikan analyytikko, ministeri

Jaakko Iloniemi

sekä palkittu journalisti ja teologi

Tapani Ruokanen.

Kirjassa Ruokanen kysyy Ahtisaarelta, olisiko Suomen pitänyt liittyä Natoon jo tämän presidenttikaudella eli vuosina 1994–2000. Ahtisaaren mukaan se oli silloin mahdotonta.

– Me olemme menettäneet mahdollisuutemme. En tiedä, olisiko minun pitänyt ottaa Nato-jäsenyys jo esiin presidenttinä. Se vain oli silloin täysin mahdotonta, hyvä että päästiin EU:n jäseneksi, Ahtisaari vastaa.

Nato ei tarvitse Suomea?

Pian ulkoministeriön keväisen Nato-raportin jälkeen Washingtonissa käynyt Jaakko Iloniemi kertoo, että raportti huomioitiin Yhdysvalloissa. Hänen mukaansa sitä ei pidetty varsinaisen jäsenyysprosessin avauksena, mutta valmistautumisena siihen.

– Mielenkiintoista on, että siinä nähtiin sellainen signaali. Washingtonissa katsottiin, ettei tämä ole oikea aika Naton laajentumiseen. Yksi repliikki oli: Nato ei tarvitse Suomea, Iloniemi kertoo.

Hän suhtautuu Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Ahtisaarta skeptisemmin. Hänen mukaansa Nato-asiassa tuskin tapahtuu minkäänlaista kehitystä nykyisen hallituksen, eduskunnan ja presidentin aikana.

– Näen, ettei se näissä olosuhteissa ole tehtävissä, koska se edellyttää kansan mukaantuloa, eikä kansa ole tulossa mukaan.

Ruokasen mukaan Suomelle on jäänyt YYA-vaihde päälle.

– Vanhat opit istuvat lujassa. Suomi on luovinut omien hyötyjen maksimoinnin aallokossa. On löydetty taloudellisia etuja myötäilemällä Venäjää. Olisiko aika vaihtaa toiselle vaihteelle? Ruokanen kysyy.

Ahtisaari perustelee Natoon liittymistä muun muassa sillä, että se toisi Suomeen investointeja.

– Baltia on tässä suhteessa kiinnostavampi, myöntää myös Ruokanen.

”Baltian maat saavat olla kiitollisia”

Ahtisaari ottaa kunnian muun muassa Viron Nato-jäsenyydestä, jota valmisteltiin hänen presidenttiaikanaan. Ahtisaari tarjosi 1997 presidentin virka-asunnon Mäntyniemessä Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien

Bill Clintoni

n ja

Boris Jeltsinin

käyttöön.

– Jätin Clintonin ja Jeltsinin keskustelemaan kahdestaan ja sanoin, että ruokaa on, mutta tarjoilu loppuu, jos ei tule sopimusta.

Aiheena oli Naton laajeneminen entisiin Varsovan liiton maihin.

– Olen kehunut aika vähän sillä, mitä silloin saatiin aikaan. Kyllä Baltian maat saavat olla kiitollisia Nato-jäsenyydestään juuri noiden neuvottelujen takia, Ahtisaari toteaa.

Asiasanat

Uusimmat