Uutiset

Maskisuositusta odotetaan ensi viikolla, vaikka useat lääketieteen ammattilaiset ovat peräänkuuluttaneet niiden käyttöä jo kuukausia – miksi kynnys suosituksen antamiselle kasvoi korkeaksi?

THL julkaisee mahdollisesti alkavalla viikolla suosituksensa maskien käytöstä julkisilla paikoilla. Luultavaa on, että suositukset ovat ainakin alussa alueellisia: käyttösuositukset kohdennetaan alueille, joissa epidemian puhkeamisen riskiä pidetään merkittävänä. Osa lääketieteen asiantuntijoista on vaatinut maskisuositusta jo kuukausien ajan. Maskit eivät kuitenkaan ole vain lääketieteellinen vaan myös poliittinen kysymys, kirjoittavat Lännen Median Vilma Romsi ja Jussi Orell.
Kesäkuussa maailman terveysjärjestö WHO antoi maskisuosituksen julkisille paikoille. Useissa Euroopan maissa maskit ovat olleet yleisessä käytössä jo pitkään. Kuva: Arttu Laitala
Kesäkuussa maailman terveysjärjestö WHO antoi maskisuosituksen julkisille paikoille. Useissa Euroopan maissa maskit ovat olleet yleisessä käytössä jo pitkään. Kuva: Arttu Laitala

STM:n ja THL:n nihkeyttä maskisuosituksen antamiseen on tavallisten kansalaisten lisäksi ihmetellyt osa lääketieteen ammattilaisista. Lännen Media haastatteli kolmea lääketieteen asiantuntijaa ja kysyi, mikä maskisuosituksessa oikein kestää.

Keskustelu maskien käytöstä sai vauhtia huhtikuun alussa, jolloin Yhdysvaltain tartuntatautikeskus suositteli kasvomaskin käyttämistä paikoissa, joissa turvaväliä on vaikea pitää. Hieman myöhemmin THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli kangasmaskin käyttämistä julkisilla ruuhkapaikoilla. STM kiirehti korostamaan, ettei virallista linjausta kangasmaskin käyttämisestä ole vaan väärin käytettynä maskit voivat sen mukaan jopa nopeuttaa viruksen leviämistä.

Vielä kesän alussa STM perusteli maskisuosituksesta pidättäytymistä vetoamalla tilaamaansa tutkimusyhteenvetoon, jonka mukaan kasvomaskien käytöstä on vain niukat hyödyt epidemian torjumiseen.

Selvitys sai laajaa kritiikkiä tiedeyhteisöltä. Erään Lännen Median haastatteleman asiantuntijan mukaan maskien hyödystä on vaadittu perusteellisempaa näyttöä kuin muiden torjuntakeinojen tehosta. Käsihygienian tehoa ei perustella tuoreilla tutkimuksilla mutta silti sitä, aiheellisesti toki, suositellaan.

Selvityksen julkistamisen jälkeen THL julkaisi ohjeen kangasmaskien käyttämiseen. Ohjeen yhteydessä todetaan, että kirurginen suu-nenäsuojus estää tehokkaasti tartunnan saanutta ihmistä levittämästä virusta eteenpäin, ja kankainenkin maski estää muiden tartuttamisen oikein käytettynä.

Kesäkuussa maailman terveysjärjestö WHO antoi maskisuosituksen julkisille paikoille. Useissa Euroopan maissa maskit ovat olleet yleisessä käytössä jo pitkään.

Alun maskivastaisuutta voi osaltaan selittää keväällä koettu pula hoitohenkilökunnan maskeista. Jos kansalaisille olisi annettu maskisuositus, kaikki eivät olisi tyytyneet kangasmaskeihin vaan olisi alkanut kirurgisten kertakäyttömaskien hamstraus, mikä olisi pahentunut suojainpulaa laitoksissa entisestään. Maskit eivät myöskään kuulu pohjoismaiseen perinteeseen samalla tavalla kuin esimerkiksi Kauko-idän hoitokulttuuriin.

Maskisuosituksen tekemistä on viivyttänyt myös se, että kyse ei ole yksinkertaisesta linjauksesta: keille ja missä tilanteissa käyttöä suositellaan, tulevatko suositukset alueellisina ja kuka kansalaisten maskit maksaa?

Suosituksen viipyminen on silti kyseenalaista. On vaikea kuvitella, että jos suomalaiset oppivat huolehtimaan turvaväleistä ja pesemään käsiään, etteivät nämä oppisi käyttämään maskia, jos siihen annetaan seikkaperäiset ohjeet.

Tervahauta sanoi Ylen Marja Sannikan ohjelmassa 15. toukokuuta, että maskiasia voi olla politisoitunut.

– Tässä asiassa liikkuu ehkä herkkyyksiä, jotka eivät liity itse tähän epidemian hoitoon, vaan ne ovat muuten ehkä yhteiskunnallisia, Tervahauta sanoi.

– Tästähän on ollut keskustelua hallituksen ja opposition välillä, ja tässä voi olla asioita, jotka eivät ole pelkästään tieteelliseltä pohjalta ratkaistavia.

Näyttääkin siltä, että viivyttelyn taustalla on ainakin osittain STM:n arvovalta. Valmiuslaki antoi STM:lle ohjausvaltaa asioissa, joissa Suomen johtava terveysasiantuntija THL on yleensä itsenäinen. Eräs Lännen Median haastattelema asiantuntija kommentoi, että STM:n itselleen ottama asiantuntijarooli on jäänyt jossain määrin päälle. Kynnys muuttaa moneen otteeseen julkisuudessa lausuttua kantaa voi olla korkea.

Nyt kurssi on viimein kääntymässä. Ensi viikolla odotetaan joko suosituksen antamista tai lisätietoa suosituksen sisällöstä ja ajankohdasta.

Täyskäännöstä on perusteltu muun muassa sillä, että yhteiskunnan sulkemista pyritään kaikissa tilanteissa välttämään, jolloin on etsittävä uusia keinoja epidemian hillitsemiseksi.

Vaikutusta lienee myös sillä, että paine maskisuosituksen antamisesta on kova ja kansainvälinen näyttö sen kannattavuudesta vahvistuu.

Lännen Median haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tartuntakäyrän suunta on selkeä. Yleinen viesti on, että koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen on parempi aloittaa etuajassa kuin myöhässä – tilanne voi epidemian kiihtyessä muuttua nopeasti.

Uusimmat

Fingerpori

comic