Uutiset

Matti Vanhanen: Pitää olla itsetuntoa muuttaa Nato-linjaa, jos muut antavat aihetta

Seinäjoki, Lännen Media

Matti Vanhanen nimettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa sunnuntaina.

Lännen Media tenttasi Vanhasta nimeämisen jälkeen.

Olette todenneet, että Nato-jäsenyys tarvitsee säilyttää vaihtoehtona. Onko mahdollista, että mikäli kansainvälinen tilanne muuttuu, te presidenttinä voisitte Nato-jäsenyyttä tukea?

– Pääviesti pitää olla se, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä. Me uskomme siihen, että pysyttäytymällä sotilasliiton ulkopuolella varmimmin kykenemme pitämään vakauden Itämerellä, emmekä järkytä suurstrategista asetelmaa, joka täällä on. Toivomme, että muut osapuolet tiedostavat, että asetelman säilyttäminen on kaikkien kannalta parasta ja toimivat myös itse sen mukaan.

– Me emme voi etukäteen tulevaisuuteen ilmoittaa, että missään tapauksessa emme hakisi Nato-jäsenyyttä. Jos Suomen ja suomalaisten turvallisuus vaatii muista johtuvista syistä sitä, että meidän pitää harkita peruslinjaa uudelleen, pitää olla itsetuntoa myös valtiojohdolla ja Suomen kansalla harkita uudelleen.

– On tärkeää, että tahtotila tiedostetaan ja että Suomen kannattaa vakauden takia pysytellä liittokunnan ulkopuolella, Vanhanen sanoo.

Ulkopolitiikan korostuminen politiikassa on vahvistanut tasavallan presidentin asemaa. Olisitteko te tarvittaessa vahva presidentti, joka käyttäisi valtaansa?

– Ulkopolitiikkaa johdetaan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnalla. Ulkopolitiikan rooli on vahvistunut politiikassa, koska maailma ympärillämme rakoilee. Olemme huomattavasti levottomammassa tilanteessa kuin vielä puoli vuosikymmentä sitten, ja sillä on väkisin vaikutusta myös hyvinvointiimme. Tämä selittää ulkopolitiikan roolin vahvistumisen.

– Aina silloin, kun ulkopolitiikan rooli on keskeinen, luonnollisesti se vahvistaa presidentin asemaa. Sillä on ehkä heijastusvaikutus myös siihen, minkälaista arvojohtajuutta presidentti voi käyttää suhteessa yhteiskuntaan, Vanhanen arvioi.

Keskustalla oli edellisissä vaaleissa EU-kriittinen presidenttiehdokas (Paavo Väyrynen). Puheessanne korostitte Euroopan unionin merkitystä Suomen turvallisuuden peruspilarina. Miten te saatte keskustasta ja laajemminkin Suomesta taaksenne äänestäjät, jotka suhtautuvat EU:hun kriittisesti? Miten saatte vakuutettua heidät siitä, että EU on elintärkeä asia Suomelle?

– Luulen, että kriittisyys pitkälti perustuu EU:n sisäiseen politiikkaan. Loppujen lopuksi kuitenkin unionin kaltainen yhteisö on ainoa, jolla pystymme ympäristömme rikkonaisuuteen edes jollain tavalla vaikuttamaan. En ole tyytyväinen siihen, millä tavalla Eurooppa on onnistunut Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Ukrainassa vaikuttamaan lähimpään ympäristöömme. Meidän pitää sanoa, että olemme siinä epäonnistuneet, ja tilanne ei ole ollenkaan hyväksyttävä. Siitä huolimatta EU on varmin tapa vaikuttaa tavalla, jossa myöskin pienet valtiot ovat mukana.

– Mutta kehityshän on mennyt valitettavasti askeleittain siihen, että osittain maahanmuuttokriisistä johtuen EU:n sisäinen solidaarisuus on selvästi heikentynyt ja kyky aidosti tehdä sellaisia sitovia päätöksiä, jotka myös toimeenpannaan jäsenmaissa. Oikeastaan finanssikriisistä alkaen Berliinin asema on vahvistunut. He ovat ottaneet sitä paikkaa, kun EU kokonaisuutena ei ole siihen pystynyt. Voi sanoa, että suurten eurooppalaisten valtioiden pääkaupunkien rooli – tarkoitan niiden kansallisten hallitusten roolia – on selkeästi vahvistunut.

– Pelkään, että jos brittien EU-ero tapahtuu, se vauhdittaa kehitystä. Tänne ei suinkaan synny EU:n kokoista poliittista tyhjiötä, vaan eurooppalaiset suurvallat ryhtyvät entistä enemmän neuvottelemaan asioista keskenään ja EU:n rooli heikkenee. Tämä ei ole missään tapauksessa meidän suomalaisten etujen mukainen kehitys, Vanhanen painottaa.

Häneltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ollut Suomelta tietoinen linjavalinta EU:n heikentyessä. Vanhanen vahvisti arvion osuvaan oikeaan.

– Valtion pitää hakea vaikutuskeinoja. Kyllä tämä on ollut minusta reagointia siihen, että EU ei ole samanlainen EU, joka se oli vielä finanssikriisissä, jossa se kykeni tekemään nopeasti päätöksiä, jotka myös pantiin toimeen.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat