Uutiset

Mediatiedot: Venäjä ja Valko-Venäjä suunnittelevat tiivistä talousyhteistyötä – Asiantuntijoiden mukaan kyse on Venäjän valtapolitiikasta

Venäjä ja Valko-Venäjä suunnittelevat maiden talousjärjestelmien yhtenäistämistä. Venäjän presidentille Vladimir Putinille syvenevä yhteistyö voi tarjota mahdollisuuden turvata asemansa maan johdossa.
Vladimir Putin seurasi sotaharjoituksia Donguzissa Orenburgin lähellä syyskuun 20. päivä. Kuva: ALEXEY NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN / POOL
Vladimir Putin seurasi sotaharjoituksia Donguzissa Orenburgin lähellä syyskuun 20. päivä. Kuva: ALEXEY NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN / POOL

Venäjä ja Valko-Venäjä suunnittelevat talouslehti Kommersantin mukaan maiden talousjärjestelmien yhtenäistämistä 2021 tammikuusta alkaen. Uudistuksen myötä maihin tulisi muun muassa yhteinen verojärjestelmä ja tullikäytännöt sekä lähes yhteinen pankkivalvonta.

Lehden mukaan yhdentyminen voisi merkitä yhteistyön tiivistymistä valtioliiton suuntaan.

Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää Kommersantin artikkelia epäselvänä. Siinä ei hänen mielestään ole todisteita artikkelin kuvailemasta läheisestä yhteistyöstä. Hän myös tyrmää tulkinnan valtioliittoaikeista.

Venäjä ja Valko-Venäjä ovat neuvotelleet viime joulukuusta lähtien, miten maiden välille vuonna 1999 perustettua integraatiota voisi kehittää.

– Alun perin ajateltiin, että integraatio sisältäisi poliittisia osatekijöitä, mutta nyt näyttää sitä, että se rajoittuu vain talouteen, Moshes sanoo.

Venäjä haluaa kontrolloida naapuriaan

Turun yliopiston professori Kari Liuhto arvioi, että Venäjän pyrkimyksenä on sitoa uusien yhteistyösuunnitelmien avulla Valko-Venäjä entistä tiukemmin omaan lähipiiriinsä.

– Venäjä on aloittanut Valko-Venäjän painostuksen muuttamalla öljyn verotusta, minkä seurauksena Valko-Venäjä voi menettää merkittävän osan vientituloistaan, Liuhto sanoo.

Valko-Venäjä on tähän saakka jalostanut venäläistä öljyä ja saanut raakaöljyä Venäjältä subventoituun hintaan.

– Nyt nämä päivät ovat ohi, eikä voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että Venäjä haluaa lisätä strategista omistustaan Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjän neuvotteluasemat Venäjän kanssa ovat huonot, koska se hyvin riippuvainen itäisestä naapuristaan.

Myös Moshesin mielestä yhdentymissuunnitelmien taustalla on Venäjän halua kontrolloida Valko-Venäjää. Tällä tavoin se voi estää Valko-Venäjän pyrkimyksiä lähentyä lännen kanssa. Myös Ukrainan-kriisin takia Venäjälle olisi tärkeää pystyä pitämään toinen entinen neuvostotasavalta mahdollisimman lähellä itseään.

Kaupallisesta näkökulmasta maiden tiiviimmät välit eivät toisi juurikaan hyötyä Venäjälle, koska Venäjän kaupasta vain hyvin pieni osa suuntautuu Valko-Venäjälle. Kyse on siis pitkälti valtapolitiikasta.

Yhteistyö jo 20 vuotta työn alla

Moshes ei usko, että Venäjän ja Valko-Venäjän talouksien yhdentyminen toteutuu lähiaikoina. Syy tähän on se, että maat ovat hyvin erilaiset kooltaan, rakenteiltaan ja talousjärjestelmältään.

– Maiden taloudet ovat täysin erilaiset: Venäjällä on markkinatalous, kun taas Valko-Venäjällä valtio puuttuu vahvasti talouden toimintaan.

Ohjelmajohtajan skeptisyyttä lisää se, että Venäjällä ja Valko-Venäjällä on ollut suuria suunnitelmia integraatiosta jo vuodesta 1999 lähtien.

– Jos he eivät ole onnistuneet toteuttamaan tätä 20 vuodessa, miksi nyt tilanne olisi erilainen, Moshes kysyy.

20 vuotta sitten maat sopivat muun muassa yhteisen valuutan käyttöön ottamisesta, mutta tämäkään uudistus ei ole nähnyt vielä päivänvaloa.

Putinilla näppinsä pelissä

Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla voi olla omat taka-ajatuksensa, epäilee Turun yliopiston Liuhto.

– Putinille valtioliitto Valko-Venäjän kanssa voisi mahdollistaa hänen johtajuuden jatkumisen vuoden 2024 jälkeen ilman perustuslain muuttamista.

Tällä hetkellä Venäjän perustuslaki rajoittaa presidentin valtakaudet kahteen peräkkäiseen, joten näillä näkyminen Putinin pitää luopua vallasta vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Moshes ei usko, että Putin pyrkii tällä tavoin turvaamaan omaa asemaansa. Hän yrittää tehdä sen jollain muulla tavalla.

– Putinin on paljon helpompi muuttaa maan perustuslakia kuin liittää toinen valtio Venäjään ja sitä kautta luomalla uusi valtioliitto, Moshes kertoo.

Molemmat Venäjä-asiantuntijat arvelevat, että neuvottelut maiden välisestä talousyhteistyöstä jatkuvat, mutta Moshes on sitä mieltä, että maiden väliset suhteet tulevat pysymään hyvin samanlaisia kuin mitä ne ovat olleet viime vuodet.

Liuhto näkee naapurimaiden neuvotteluissa enemmän aineksia.

– Ymmärtääkseni Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko tapaavat joulukuussa, jolloin laaditaan askelmerkkejä tulevalle integraatiolle.

Uusimmat