Uutiset

Meneekö Helsinki-Vantaan lentoaseman miljardipanostus hukkaan, jos lentoliikenne ei toivu koronasta? – Näin Finavia vastaa

Helsinki-Vantaan mittava laajennusohjelma käynnistettiin kymmenkunta vuotta sitten kahdesta painavasta syystä. Miten käy nyt, kun korona on lamauttanut maailman lentoliikenteen?
Terminaali 2:n uusi pääsisäänkäynti valmistuu oikealla, jossa näkyy sininen nosturi ja paljon työmaatavaraa. Sen edustalle tulee matkustajien saattoalue. Kuva: Arttu Laitala
Terminaali 2:n uusi pääsisäänkäynti valmistuu oikealla, jossa näkyy sininen nosturi ja paljon työmaatavaraa. Sen edustalle tulee matkustajien saattoalue. Kuva: Arttu Laitala

Koronakriisi lamautti lentoliikenteen, mutta mittavat rakennustyöt Helsinki-Vantaalla ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti korona-aikanakin.

– Meidän on oltava valmiina, kun uusi nousu alkaa, lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson perustelee lentoaseman miljardin euron investointiohjelmaa.

Hänen mukaansa koronakriisin jälkeen matkustamisessa odotetaan purkautuvan valtava patouma – ja silloin kasvu lähtee voimakkaasti ylöspäin myös Helsinki-Vantaalla.

Vuonna 2014 käynnistynyt Finavian mittava investointi Helsinki-Vantaalla on loppusuoralla. Kehitysohjelma alkoi jo lähes kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä suurimpana työmaana on Terminaali 2:n laajennus.

– Rakentamiseen on sitouduttu jo lähes täysimääräisesti, eikä kehitysohjelman keskeyttäminen toisi säästöjä. Itse asiassa rakennustöiden loppuunsaattaminen myöhemmin tulisi maksamaan moninkertaisesti enemmän, Hansson huomauttaa.

Oliko investointi ylimitoitettu?

Oliko investointi kuitenkin ylimitoitettu, kun maailman lentoliikenne muuttui nyt ehkä lopullisesti?

Suunnitteluyhtiö WSP Finland Oy:n johtaja, professori Jorma Mäntynen on seurannut lentoliikenteen kehittymistä pitkään. Hän painottaa, että päätös tehtiin parhaan tiedon mukaan, ja laajennus on tähän mennessä vastannut kasvuoletuksiin.

– On huomattava, että Helsinki-Vantaa nousi pohjoismaisten pääkenttien rinnalla kohisten ja saavutti erittäin vahvan aseman Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian välisessä liikenteessä.

Mäntysen mukaan laajennus on syytä viedä loppuun – kelloja ei voi pysäyttää koronan ajaksi. Hänen mielestään näin rakennetaan tulevaisuuden uskoa.

Toisaalta uudet, isommat tilat ovat nyt paremmat turvavälien suhteen, Mäntynen arvioi.

– Tuskin enää voidaan palata siihen, että kun tietyllä kellonlyömällä Euroopasta tulee koneiden aalto, Helsinki-Vantaalla kävellään kuin lihamyllyssä.

– Terveysturvallisuus on otettava kentällä vakavasti. Ei voi olla niin, että siellä kävellään läpi, mistä vielä nytkin kuulee, Mäntynen huomauttaa.

Kaksi painavaa syytä investoinnille

Helsinki-Vantaan laajennus käynnistettiin Henri Hanssonin mukaan kahdesta painavasta syystä.

– Ensinnäkin kyse on panostuksesta paitsi lentoaseman tulevaisuuteen myös kaikkien suomalaisten tulevaisuuteen. Matkailulla on suora vaikutus koko Suomen kansantalouteen.

Toiseksi turistien ja liike-elämän hyvät yhteydet Suomeen ja suomalaisten yhteydet maailmalle voidaan Hanssonin mukaan varmistaa vain kansainvälisesti menestyvällä lentoasemalla.

Tavoitteena on, että laajennettu lentoasema palvelee 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Viime vuonna kenttä palveli lähes 22 miljoonaa matkustajaa, jolloin noin kolme neljäsosaa kehitysohjelmasta oli valmiina. Matkustajille laajennus on näkynyt esimerkiksi Aasian- ja vaihtomatkustajien uusina tiloina.

Noin 15 viime vuoden aikana maailman lentoliikenne on kaksinkertaistunut. Helsinki-Vantaallakin ylitettiin 20 miljoonan matkustajan vuotuinen raja useita vuosia ennakoitua aiemmin.

Jorma Mäntynen kuitenkin uskoo, että seuraavan 15 vuoden aikana yhtä nopeaa kasvua ei tulla näkemään.

Uusimmat

Fingerpori

comic