Uutiset

Merijalkaväen eversti ihailee Suomen Puolustusvoimien nopeaa reagointikykyä

USA:n ja Suomen suurta yhteisharjoitusta ei ollut reilu kuukausi sitten olemassa edes paperilla. Suomalaisreserviläinen on harjoituksesta innoissaan: "Elämysmatkalla ollaan".
Majuri Ryan Hilgendorf (vas.) johti yliluutnantti Oton joukkojen hyökkäystä keskiviikkona. Kuva: Markku Ulander

Reservin yliluutnantti Oton puhelin pirahti perhelomalla Rodoksella. Luvassa olisi pikakomennus kertausharjoitukseen, eikä kenen tahansa vaan Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa.

Keskiviikkona Rannikkoprikaatin maakuntajoukkojen komppanianpäällikkö Otto, joka esiintyy tehtävänsä takia vain etunimellä, oli mukana yhdysvaltalais-suomalaisessa hyökkäyksessä Upinniemen maastossa toisia yhdysvaltalais-suomalaisia joukkoja vastaan. Viikko harjoittelua on pian ohi, ja mies vihreän naamiointivärin alla on kokemaansa enemmän kuin tyytyväinen.

– Täytyy sanoa, että elämysmatkalla ollaan, hän tiivistää.

Oton arvion mukaan suomalaiset kykenisivät jo lähtemään yhdessä taisteluun merijalkaväen sotilaiden kanssa.

– On huomattu, että mehän ollaan ihan samaa porukkaa, hän sanoo.

Ammattiasioiden lisäksi yhteenkuuluvuutta on hiottu juttelemalla niin perheistä kuin lemmikeistäkin ja tarjoamalla vieraille uusia kokemuksia.

– Moni menetti saunaneitsyytensä, Otto naurahtaa.

”Emmehän me tunteneet ketään vielä kuukausi sitten”

Viime viikolla alkanut ja tällä viikolla päättyvä Merivoimien ja Yhdysvaltain merijalkaväen sotaharjoitus ei ole mitenkään pieni: pelkästään amerikkalaisia on mukana 2 300. Kolme suurta alusta, joukossa suuri maihinnousutukialus USS Kearsarge, olivat keskiviikkona kaukana merellä, mutta taivaalla lensi niin taisteluhelikoptereita kuin hävittäjiäkin. Suomesta mukana on ollut Rannikkoprikaatin lisäksi Uudenmaan prikaati.

Eversti Paul Meridan johtamat merijalkaväen joukot ovat olleet nykyisellä komennuksellaan poissa kotimaasta maaliskuun puolivälistä alkaen. Sen aikana on harjoiteltu niin Välimerellä kuin Itämerellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Eversti Paul Meridan joukot ovat olleet poissa kotoa jo puolisen vuotta. Kuva: Markku Ulander

Eversti Paul Meridan joukot ovat olleet poissa kotoa jo puolisen vuotta. Kuva: Markku Ulander

Merida korostaa, että kaikkia aiempia harjoituksia oli kuitenkin suunniteltu 6–9 kuukautta etukäteen. Tätä järjestyksessä kahdeksatta harjoitusta Suomessa valmisteltiin vain 3–4 viikkoa – ja se on toistaiseksi kaikista harjoituksista suurin.

– Siitä ei saa tehtyä videota, mutta se on ehkä huomattavin anti minulle tästä harjoituksesta: kuinka nopeasti suomalaiset ja amerikkalaiset suunnittelijat toimivat, Merida sanoo.

– Emmehän me edes tunteneet ketään Suomen asevoimista vielä reilu kuukausi sitten, hän naurahtaa.

”33-vuotisen sotilasurani paras harjoitus”

Meridan mukaan merijalkaväen joukot oli komennettu ”tähän maailmankolkkaan” Itämerelle ilman sen tarkempia ohjeita.

– Rehellisesti sanottuna meillä ei ollut mitään suunniteltuna.

Yhdysvaltalaiset päättivät hänen mukaansa sitten aloittaa Suomesta. Merida sanoo hyvin ymmärtävänsä, että jos minkä tahansa maan asevoimille pirauttaa muutaman viikon varoitusajalla, niin siellä on jo omia harjoituksia kauan aikaa sitten suunniteltuna ja käynnissä.

Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Marko Laaksonen myöntää, että yhteisharjoituksen suunnittelu muutamassa viikossa ja kesken kesälomakauden aikoihin oli ”valtava ponnistus”, kun yleensä vastaavaan menee vähintään puoli vuotta. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, Laaksosen mukaan on ollut antoisaa tehdä yhteistyötä harjoituskumppanin kanssa, jolla on suurvallan resurssit ja suorituskyvyt.

– Tämä on ollut omasta mielestäni minun 33 vuoden sotilasurani paras harjoitus. Se on ollut työläs, mutta antanut eniten, Laaksonen suitsuttaa.

Kehuja saavat niin kantahenkilökunta, varusmiehet kuin harjoitukseen kutsutut reilut sata reserviläistä.

– Erityisesti kiitän sitä, että meillä on tällaisia reserviläisiä, jotka pystyvät tulemaan ja irrottautumaan todella nopeasti, kun isänmaa kutsuu. Tästä kiitos kuuluu tietysti myös reserviläisten perheille ja työnantajille, Laaksonen sanoo.

Paluu Suomeen toiveissa

Lyhyestä valmistelusta huolimatta ”hyvin monimutkainen ja aggressiivinen harjoitus” on toteutunut Meridan mukaan äärimmäisen tehokkaasti ja yksityiskohtaisesti. Välimeret ja Lähi-idät kolunneen sotajoukon komentaja uskoo ja toivoo, ettei vierailu Suomeen jää viimeiseksi.

– Mahdollisuudet ovat rehellisesti sanottuna loputtomat, Merida sanoo.

Hänen mukaansa ammattisotilaiden yhteistyö varusmiesten ja reserviläisten kanssa on sujunut hyvin.

– Te saatte sen ehkä näyttämään helpommalta kuin sen on, Merida lisää.

Yliluutnantti Oton joukkojen hyökkäystä keskiviikkona johtaneen majuri Ryan Hilgendorfin havainnot ovat samansuuntaisia.

– Suomalaiset sotilaat ovat ehdottoman ammattimaisia. Heillä on halua pyrkiä täydellisyyteen, kuten meilläkin. Olemme kyenneet integroitumaan saumattomasti, Hilgendorf kuvailee.

Hänen mukaansa kiinnostavinta on ollut harjoittelu uudenlaisessa maastossa Suomen saaristossa. Monia suomalaisia jo tuskastuttaneessa ennätyshelteisessä säässäkään ei ole Yhdysvaltain keskilännestä kotoisin olevan Hilgendorfin mukaan mitään valittamista.

Keskellä suomalainen luutnantti Niklas Sjöblom ja amerikkalainen majuri Ryan Hildendorf Merivoimien valmiusyksiköiden ja Yhdysvaltain merijalkaväen välisissä harjoituksissa Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella 17. elokuuta 2022.  Kuva: Markku Ulander

Keskellä suomalainen luutnantti Niklas Sjöblom ja amerikkalainen majuri Ryan Hildendorf Merivoimien valmiusyksiköiden ja Yhdysvaltain merijalkaväen välisissä harjoituksissa Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella 17. elokuuta 2022. Kuva: Markku Ulander

Uusimmat

Fingerpori

comic