Uutiset

Merivoimien alushankinnan päätös viivästyy seuraavalle hallitukselle – valtio haluaa varmistaa, että Rauman telakka selviää tilauksista

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan oikeuskanslerin päätös ei ole ratkaiseva Laivue 2020 -hankinnan aikataulun kannalta. Oikeuskansleri linjasi, että päätöksen korvettien rakentamisesta saa tehdä vasta seuraava hallitus, ei toimitusministeristö. Sopimusneuvottelut puolustushallinnon ja Rauman telakan välillä ovat yhä kesken.
Miinalaiva Uusimaa on nykyisten merivoimien kärkeä. Kaksi nykyistä miinalaivaa ja ohjusveneet korvataan neljällä korvetilla 2020-luvulla. Kuva: Selma Paavola
Miinalaiva Uusimaa on nykyisten merivoimien kärkeä. Kaksi nykyistä miinalaivaa ja ohjusveneet korvataan neljällä korvetilla 2020-luvulla. Kuva: Selma Paavola

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan Laivue 2020 -hankinnan päätös olisi joka tapauksessa voinut jäädä seuraavalle hallitukselle sopimusneuvotteluiden viivästymisen takia.

– Pidän mahdollisena, että päätös olisi venynyt, Niinistö kertoo Lännen Medialle.

Puolustusministeriö julkaisi maanantaina oikeuskansleri Tuomas Pöystin linjauksen, ettei toimitusministeristö voi tehdä päätöstä korvettien hankinnasta, sillä siinä on merkittäviä elinkeinopoliittisia ja teollisuuspoliittisia näkökohtia.

Uusi hallitus muodostetaan eduskuntavaalien jälkeen, mutta hallitusneuvotteluiden kestoa on vaikea ennakoida. Uusi hallitus voi halutessaan tehdä heti hankintapäätöksen.

Rakennetaan Raumalla, neuvottelut kesken

Rauma Marine Constructions -telakalta (RMC) suunnitellaan tilattavan neljä korvettia merivoimille. Tällä hetkellä puolustushallinto ja Rauman telakka neuvottelevat sopimusta, jonka pohjalta hallitus voi tehdä hankintapäätöksen.

Korvetit ovat merisodankäynnin alusluokka. Ne ovat hävittäjiä pienempiä mutta esimerkiksi ohjusveneitä tai miinalaivoja suurempia.

Alun perin korvettien hankinta haluttiin päättää tällä hallituskaudella, mutta sopimuksen neuvottelu on kestänyt jopa vuoden odotettua kauemmin.

Neuvotteluissa on käyty läpi muun muassa rakentamissopimusta, omistajasopimusta, taistelujärjestelmäsopimusta ja teollisen yhteistyön sopimusta. Näistä Niinistö ei kuitenkaan vielä kerro yksityiskohtia.

Hankintapäätös viivästyy 2–3 kuukautta

Hankkeen ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan Laivue 2020:n hankintapäätös viivästyy neuvotteluiden venymisen ja oikeuskanslerin linjauksen vuoksi 2–3 kuukautta. Tämä viivästys voi vaikuttaa ensimmäisten laivojen rakentamisaikatauluun.

Puolustushallinto yrittää käydä neuvottelut loppuun asti, jotta uusi hallitus voisi heti järjestäytymisensä jälkeen päättää korvettihankinnasta. Päätökseen liittyy riskejä, joista myös päättäjien on oltava perillä.

– Uudella telakalla on pieni pääoma. Meiltä tulee valtavan suuri tilaus, neljä laivaa. Valtion tulee varmistaa, että telakka pystyy rakentamaan kaikki eikä viimeinen laiva jää kesken. Me emme voi ottaa riskiä, että hanke tulisi kalliimmaksi kuin on suunniteltu, kertoo Puranen.

Hänen mukaansa RMC:llä ei ole kokemusta sota-alusten rakentamisesta paitsi edeltäjätelakoiden ajoilta. Telakka käyttää alihankkijoita, joilla on osaamista.

Suuri aikataulu vuodesta 2028 pitää

Puolustusministeri Niinistön mukaan viivästyminen ei vaikuta Suomen meripuolustuskykyyn, sillä korvettien on tarkoitus olla palveluskäytössä vuonna 2028.

Tällä hetkellä merivoimilla on kalusto, johon kuuluu muun muassa kaksi miinalaivaa ja ohjusveneitä. Korvetit korvaavat näiden suorituskyvyn ja tuovat uusia taisteluominaisuuksia.

– Kevyt torpedo sukellusvenepuolustusta varten on uusi kyky, Niinistö sanoo.

Korvettien on laskettu pystyvän kaikkiin merivoimien tärkeimpiin tehtäviin, kuten miinoitukseen, sukellusvenetorjuntaan sekä maa- ja ilmavoimien tukemiseen. Ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan korvetit vastaavat noin kuuttakymmentä prosenttia tulevasta merivoimien suorituskyvystä.

Ne pystyisivät Itämeren kriisitilanteessa turvaamaan myös Suomen kauppalaivaston liikkeitä. Suomen tuonti, vienti ja huoltovarmuus ovat riippuvaisia kauppamerenkulusta.

Oikeuskanslerin linja ei vaikuta hävittäjähankintaan

Korvettihankintaan verrattuna lähes kymmenkertaisessa hävittäjähankinnassa ei ole tällä hetkellä menossa sellaista vaihetta, joka edellyttäisi poliittista päätöksentekoa.

Ensimmäisiä tarjouksia viideltä hävittäjävalmistajalta käsitellään juuri puolustushallinnossa, ja niiden perusteella lähetetään syksyllä tarkentavat tarjouspyynnöt.

Puolustusvoimain komentajan nimityksen esittely venyy kuitenkin oikeuskanslerin päätöksellä uudelle hallitukselle. Kenraali Jarmo Lindberg siirtyy reserviin elokuun 1. päivä, joten seuraaja voi saada pikakomennuksen komentajaksi.

Uusimmat