Uutiset

Merivoimien uusien alusten rakentaminen Suomessa varmistui – neljä korvettia valmistuu Rauman telakalla ja tuo tuhansia työpaikkoja

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan kotimainen ratkaisu on huoltovarmuuden kannalta paras mahdollinen. Hinta nousi hieman aiotusta eri osapuolten sopimusneuvotteluiden venyttyä. Merivoimien komentajan Jori Harjun mukaan korvetit operoivat pääosin Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja kaikki neljä ovat koko ajan toimintavalmiudessa.
Keskustalaiset puolustusministeri Antti Kaikkonen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni kävelivät torstaina tiedotustilaisuuteen kertomaan korvettihankinnasta. Kuva: Joel Maisalmi
Keskustalaiset puolustusministeri Antti Kaikkonen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni kävelivät torstaina tiedotustilaisuuteen kertomaan korvettihankinnasta. Kuva: Joel Maisalmi

Valtioneuvosto päätti torstaina rakentaa Puolustusvoimille neljä korvettia eli merivoimien sotalaivaa. Laivanrakentamissopimus tehdään Rauma Marine Constructionsin (RMC) kanssa. Aluksen taistelujärjestelmät toimittaa ruotsalainen Saab.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että valtioneuvosto valtuutti puolustushallinnon solmimaan sopimukset Rauman RMC:n telakan ja Saabin kanssa. Sopimukset allekirjoitetaan Kaikkosen mukaan ensi viikolla.

Alukset rakennetaan Raumalla 2022–2025, ja ne ovat palveluskäytössä 2028. Hankkeen kustannusarvioksi oli suunniteltu 1,2 miljardia euroa. Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa, että hinnaksi tulee 1,3 miljardia. Lisärahoitusta tarvitaan 94 miljoonaa euroa, mikä rahoitetaan tulevien vuosien budjetista. Lisäkustannus jaetaan yhdeksän vuoden ajalle.

Työllistää 1 500-2 000 henkilöä suoraan

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että korvettien rakentaminen työllistää 1 500–2 000 työntekijää vuoteen 2026 asti. Lisäksi työllistävät kerrannaisvaikutukset koskevat jopa 6 000 henkilöä.

– On keskeistä, että pystymme kilpailemaan ja säilyttämään kotimaista laivantuotantoa. Rauma Marine Constructions on ainoa, joka on kokonaan suomalaisessa omistuksessa, Kulmuni totesi.

Lounais-Suomen hyvä työllisyystilanne on kuitenkin johtanut työvoimapulaan. Vielä on auki, mistä RMC löytää tarvittavat työntekijät korvettien rakentamiseen.

Hinta nousi neuvottelujen edetessä

Alusten budjetoitu hinta perustui vuoden 2016 tietopyyntövastauksiin. Neuvotteluiden edetessä kävi ilmi, ettei budjetoitu rahamäärä riitä.

Puolustushallinto käytti paljon vaivaa tarkistaakseen, että RMC kykenee selviytymään velvoitteistaan rakentamisessa. Tätä varten on varauduttu myös allekirjoitettavissa sopimuksissa.

– RMC on nuori yritys. Puolustushallinto on halunnut varmistaa, että se kykenee rakentamaan korvetit. Tämä on varmistettu ulkopuolisilla tilintarkastajilla, kertoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko.

RMC:n osuus alusten kustannuksista on noin 650 miljoonaa euroa. Taistelujärjestelmät toimittavan Saabin osuus on noin 410 miljoonaa euroa.

Alusten operointi maksaa arviolta 1,7 miljardia euroa vuoteen 2060 mennessä. Rakentamisen kanssa yhteenlaskettuna elinkaarikustannus on kolmen miljardin euron luokkaa.

Neljä korvettia vastaa yli puolta merivoimien iskukyvystä

Tällä hetkellä merivoimilla on kalusto, johon kuuluu muun muassa kaksi miinalaivaa ja ohjusveneitä. Korvetit korvaavat näiden suorituskyvyn ja tuovat uusia taisteluominaisuuksia, kuten kehittyneemmän sukellusvenepuolustuksen kevyellä torpedolla.

– Neljä korvettia korvaa seitsemän alusta, mutta pystyvät toimimaan merivoimien nykyisellä miehistöllä, sanoo puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Korvetit ovat merisodankäynnin alusluokka. Ne ovat hävittäjiä pienempiä mutta esimerkiksi ohjusveneitä tai miinalaivoja suurempia.

Korvettien on laskettu pystyvän kaikkiin merivoimien tärkeimpiin tehtäviin, kuten miinoitukseen, sukellusvenetorjuntaan sekä maa- ja ilmavoimien tukemiseen. Korvetit vastaavat noin kuuttakymmentä prosenttia tulevasta merivoimien suorituskyvystä.

Tiedotustilaisuudessa keskusteltiin myös korvettien määrästä. Merivoimat piti alusta asti neljää minimimääränä vaadittuihin tehtäviin.

– Kolme ei ollut edes suunnittelupöydällä. Neljä oli minimi, enemmänkin olisi haluttu. Tämä oli kompromissi, johon rahat riittivät, sanoo merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju Lännen Medialle.

Joka kelin aluksia

Tulevat Pohjanmaa-luokan korvetit ovat 115 metriä pitkiä ja 16 metriä leveitä. Ne ovat hieman suurempia kuin ruotsalaiset Visby-luokan korvetit.

– Kahden alusluokan toimintaero on selkeä. Näiden pitää pystyä joka kelissä miinoitustehtäviin. Visby-luokan ei tarvitse, kertoo Harju.

Korvettien selviytymiskyky perustuu nopeaan liikkeeseen, saariston turvaan ja kerrokselliseen puolustusjärjestelmään.

– Saamme enemmän toimintavapautta, toimintakykyä ja pidemmän toimintamatkan joka kelissä koko Itämeren alueella, tiivistää Harju.

Ne pystyisivät Itämeren kriisitilanteessa turvaamaan myös Suomen kauppalaivaston liikkeitä. Suomen tuonti, vienti ja huoltovarmuus ovat riippuvaisia kauppamerenkulusta.

Myös rauhanaikaan korveteilla voi olla merkittäviä tehtäviä, kuten avustaminen mahdollisessa merellisessä suuronnettomuudessa.

– Esimerkiksi meripelastustehtävissä voimme hyödyttää muita viranomaisia. Korveteilla on erinomainen johtamisjärjestelmä, sanoo Harju.

Suomen puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa helpottaa se, että nyt molemmilla mailla on saman valmistajan taistelu- ja johtamisjärjestelmät.

Korvettien sijaintia Harju ei avaa tässä vaiheessa tarkemmin.

– Ne operoivat sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä ja tukeutuvat kaikkiin merivoimien tukikohtiin. Kaikki neljä korvettia ovat koko ajan operointivalmiina.

Korvetteja voidaan käyttää itsenäisesti tai ryhmissä sekä yhteistyössä merivoimien muiden alusten kanssa.

Hankinta venyi hieman odotetusta

Korvettien hankintapäätös viivästyi edelliseltä hallitukselta nykyiselle, koska pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi maaliskuussa, eikä oikeuskansleri Tuomas Pöysti antanut toimitusministeristön tehdä hankintapäätöstä.

Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kuitenkin kertoi, että hankintapäätös olisi muutenkin voinut venyä, koska päätöstä taistelujärjestelmistä ei ollut tehty ja sopimusneuvottelut Rauman telakan kanssa olivat viivästyneet.

Niinistö päätti silti huhtikuussa eduskuntavaalien alla ratkaista korvettien taistelujärjestelmätilauksen ruotsalaisen Saabin hyväksi, vaikka puolustusministeriöllä ei ollut oikeutta viimeistellä laivanrakennussopimusta. Pois pudotettiin amerikkalaisen Lockheed Martinin ja saksalaisen Atlas Elektronikin taistelujärjestelmät.

Niinistö vetosi silloin siihen, että tuleva eli nykyinen hallitus viimeistelee sopimukset, mutta tarjouskilpailun venyttäminen olisi aiheuttanut lisäkustannuksia kaikille osapuolille, myös puolustushallinnolle. Oikeuskansleri hyväksyi Niinistön menettelyn.

Viivästys ei ole merkittävä, sillä korvettien odotetaan olevan taistelukykyisiä ja palveluskäytössä vuonna 2028, kuten alun perin suunniteltiin.

 

Juttua on päivitetty kello 15.40. Lisätty kommentteja tiedotustilaisuudesta ja merivoimien komentajan Jori Harjun haastattelu. Korjattu 20.9.2019 korvetin leveydeksi 16 metriä. Aiemmin jutussa luki virheellisesti 6 metriä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat