Uutiset

Metsä Groupin kaavailemat tehtaat lisäisivät todennäköisesti Suomen hakkuita noin 8 prosenttia – Asiantuntija: “Se on merkittävä lisäys hakkuumääriin”

WWF:n johtavan metsäasiantuntijan Panu Kuntun mukaan lisähakkuut vaikeuttaisivat ilmastotavoitteiden saavuttamista. Biotuotetehtaasta puhuminen on hänen mukaansa lähinnä sellun uudelleen brändäämistä.
Lisähakkuut heikentäisivät Panu Kuntun mukaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Kuva: WWF
Lisähakkuut heikentäisivät Panu Kuntun mukaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Kuva: WWF

WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu on huolissaan Metsä Groupin ilmoituksesta, että se alkaa valmistella uuden sellutehtaan rakentamista Kemiin ja suunnitella sahan rakentamista Raumalle.

– Kaikki hakkuita lisäävät hankkeet lyövät korville sille, että voitaisiin tehdä fiksua luonnonsuojelua ja ilmastopolitiikkaa, Kunttu sanoo.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren uuden Kemin-tehtaan vuotuinen puuntarve olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Kemin nykyisen tehtaan. Yritys suunnittelee myös mäntysahan rakentamista Raumalle. Se käyttäisi puuta vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota.

Molemmat tehtaat hankkisivat puunsa pääosin Suomesta.

Puunkäytön lisäys on Kuntun mukaan huono asia, koska ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana hiilinielujen kokoa pitäisi kasvattaa ja päästöjä vähentää.

– Pitkälti [Juha] Sipilän hallituksen perintönä toimeen laitetut hakkuut pienentävät merkittävästi Suomen metsien hiilinieluja ja vaikeuttavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hiilinielujen pieneneminen pitäisi kompensoida

Tällä hetkellä Suomen vuotuiset hakkuumäärät ovat noin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toteutuessaan Metsä Fibren hankkeet nostaisivat vuotuisia hakkuumääriä noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä tarkoittaisi kahdeksan prosentin lisäystä Suomen hakkuisiin.

– Se on merkittävä lisäys hakkuumääriin, sanoo tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Kalliokosken mukaan hakkuumäärien lisääminen tarkoittaisi sitä, että hiilinielujen pienenemisen vuoksi päästöjä pitäisi vähentää entistä enemmän jostain muualta, kuten liikenteestä, jos Suomi aikoo suhtautua ilmastotavoitteisiinsa vakavasti.

Kalliokoski painottaa, että investointipäätöksiä tehtäessä työllisyysvaikutusten lisäksi myös ilmastoasiat pitäisi ottaa huomioon. Ilmastonäkökulma ei hänen mukaansa ole riittävällä tavalla mukana Metsä Fibren suunnitelmissa.

Selluun investoimisessa on riskinsä

Voimakkaassa investoimisessa selluteollisuuteen on Kalliokosken mukaan riskinsä.

– Entä kun maailman markkinoilla tulee jokin muutos, jossa sellun tilalle saadaan jokin korvaava tuote tai jokin tapa tuottaa hyvin kilpailukykyisesti riittävän hyvää sellua maissa, joissa puu kasvaa nopeammin. Me emme voi kiihdyttää puunkasvua siihen mittaan, mitä se on jossain muualla.

Kunttu on huolissaan tehdassuunnitelmien vaikutuksista Suomen luonnon monimuotoisuuteen.

Maaliskuussa julkaistiin Suomen luonnon uusi uhanalaisarvio. Sen mukaan Suomen metsäluonnon tila on huonontunut kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tuoreen tutkimuksen mukaan 11 prosenttia Suomen eliölajeista on uhanalaisia.

– Mitä enemmän metsiä käytetään, sitä huonommin luonnon monimuotoisuus voi, Kunttu toteaa.

Sellua brändätään biotuotteiksi

Suomessa on tällä hetkellä vireillä viisi isoa sellutehdashanketta Kemin Metsä Fibren tehtaan lisäksi: Kuopioon, Paltamoon, Kemijärvelle, Kemiin ja Haapajärvelle.

Kuntun mukaan Suomen metsät eivät kestä näitä hankkeita.

Kalliokoski kertoo sellutehdashankkeiden lisäävän lyhytkestoisten puutuotteiden osuutta kokonaistuotannossa.

– Teollisuudessamme ei ole näkyvissä rakenteellista muutosta, joka tukisi pitkäkestoisten puutuotteiden merkittävää lisäystä rakentamisessa tai muualla, jolloin nämä investoinnit eivät parhaalla mahdollisella tavalla palvele ilmastotavoitteita metsä- ja maatalousektorilla, Kalliokoski sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta puun käyttöä tulisi keskittää pitkäikäisiin puutuotteisiin, jolloin puun sitoma hiili pysyy puussa, eikä vapaudu niin nopeasti takaisin ilmakehään. Esimerkiksi puurakenteissa hiili pysyy useita vuosikymmeniä.

Pitkäkestoiset, korkeamman jalostusasteen tuotteet olisivat Suomelle myös taloudellisessa mielessä kannattavampia kuin lyhytkestoiset tuotteet, koska niistä saadaan paremmin vientituloja, kertoo Kunttu.

Metsä Groupin tiedotteessa puhutaan, että Kemiin on tulossa biotuotetehdas.

Kuntun mukaan puheet biotuotetehtaasta ovat pitkälti sellun uudelleen brändäämistä.

– Metsäteollisuuden uudistumisesta ja tuotteiden monipuolistumisesta on puhuttu koko tämä vuosituhat, mutta on vain vähän näyttöä, että metsäteollisuudessa olisi menty uusien biotuotteiden suuntaan.

Uusimmat