Uutiset

Metsäteollisuus on valmis palkankorotuksiin, mutta toivoo paineita hillitseviä veronkevennyksiä

Helsinki, Lännen Media

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja

Nina Pärssinen

tulee suomalaisille tutuksi viimeistään kesälomien jälkeen.

Syyskuun loppuun mennessä Metsäteollisuus ja työntekijöitä edustava Paperiliitto yrittävät neuvotella suurelle vientialalle uudet työehtosopimukset (tes).

Metsäteollisuuden neuvotteluita seurataan julkisuudessa tarkasti, koska ne pyöräyttävät vauhtiin niin sanotun liittokierroksen. Alan palkkaratkaisu vaikuttaa siihen, minkälaisia palkankorotusodotuksia muilla aloilla viriää ensi syksyn ja talven aikana.

Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja, mutta muistikuvat solidaarisen jakopolitiikan vuosista elävät vahvoina.

Pärssinen arvioi, että jatkossa palkankorotuksia maksetaan aloilla, joilla työn tuottavuus kasvaa.

Metsäteollisuus on paperiteollisuuden osalta valmis palkankorotuksiin, jos työntekijät suostuvat muuttamaan tessejä joustavammiksi.

– Haluamme joustavuutta ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja kohtuullistaa tiettyjä korkeita kustannuksia. Nykyiset tessit rajoittavat työnantajan mahdollisuuksia tehdä normaaleja liiketoimintapäätöksiä. Ei esimerkiksi teknologia- tai kemianteollisuudella ole mitään rajoituksia alihankinnan osalta omissa tesseissään, Pärssinen huomauttaa.

Pärssisen mukaan joulun työpäivästä paperitehtaassa koituu työnantajalle viisinkertainen kulu tavalliseen arkipäivään verrattuna.

Metsäyhtiöiden johto tietää, että ilmaiseksi Paperiliitto ei tes-muutoksia hyväksy.

– Jos pitkän aikavälin tuottavuutta parantavia muutoksia tehdään tesseihin, hyvää on mahdollista osin jakaa palkkoihin tavalla tai toisella. Prosenttiyksiköitä en ennakoi, koska metsäteollisuudessa palkkausjärjestelmät ovat paikallisia, Pärssinen toteaa.

Lausunto on

varovainen, mutta kertoo olennaisimman: palkankorotukset ovat paperiteollisuudessa todennäköisiä. Metsäalan muissa tesseissä ei Pärssisen mielestä ole yhtä paljon korjattavaa.

Paperiteollisuuden tessissä on vain 10 500 työntekijää, mutta vuonna 2016 paperi- ja kartonkiteollisuuden viennin arvo oli 6,8 miljardia euroa ja selluteollisuuden 1,8 miljardia.

Yleisen palkkamaltin säilyminen vaarantuisi, mikäli muilla aloilla tuijotettaisiin vain palkankorotusprosenttia, eikä haluttaisi ymmärtää sen olevan seurausta tes-heikennyksistä.

– Vaikka Suomessa ei ole Ruotsin mallista sitovaa vientialojen palkka-avausta, emme saa palkkaratkaisuilla tuhota hiukan parantunutta kustannuskilpailukykyämme. Tämä edellyttää, että kaikki sektorit – vienti, palvelut ja julkinen – ymmärtävät oman vastuunsa Suomen kilpailukyvystä, Pärssinen painottaa.

Palkansaajien edustajat

olivat vappupuheissa huolissaan ostovoiman säilymisestä, mikä nostaa palkkapaineita.

Pärssinen huomauttaa, että veronkevennykset turvaisivat sekä ostovoimaa että kilpailukykyä.

– Hallitus voi tehdä budjettiriihessään ennakoivia päätöksiä ja sillä tavalla kannustaa palkkamalttiin.

– Olisi lyhytnäköistä politiikkaa, jos ostovoimaa haettaisiin korkeilla palkankorotuksilla ja toisaalta mahdollisuudella, että verotus kiristyy. Jos on mahdollisuus maltillisiin korotuksiin ja veronkevennyksiin, jotka tuottavat ostovoiman näkökulmasta saman lopputuloksen, niin suhteessa kilpailijamaihin meillä olisi edullinen ratkaisu, koska työvoimakustannukset eivät nousisi yhtä paljon kuin muualla, Pärssinen puhuu veronkevennysten puolesta.

Hallitus päättää ensi vuoden palkkaverotuksesta budjettiriihessään 30. ja 31. elokuuta. Vaikka hallitus ei entisten tupo-aikojen tapaan osallistu työmarkkinaratkaisun leipomiseen, se voi asettaa liittokierrokselle veropoliittisen porkkanan.

– Ansiotuloverotuksen keventäminen säilyy maan hallituksen työmarkkinapolitiikan keinovalikoimassa varmasti myös tästä eteenpäin, työmarkkinajohtaja Pärssinen arvioi.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic