Uutiset

Metsitystuki voi tulla Suomessa käyttöön jo 2021 – Pääkohteina ehkä turvetuotantoalueet ja peltoheitot

Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltava hallituksen esitys valmistuu ennen kesää. Vaikutukset ja mahdollisuudet halutaan selvittää kunnolla ennen lainsäädäntöä.
Metsäpinta-alan lisääminen on erittäin tärkeä osa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Metsityksen edistämiseen pohditaan nyt konkreettisia keinoja. Kuva: Jouni Porsanger / arkisto
Metsäpinta-alan lisääminen on erittäin tärkeä osa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Metsityksen edistämiseen pohditaan nyt konkreettisia keinoja. Kuva: Jouni Porsanger / arkisto

Metsittämiseen tarkoitettu taloudellinen tuki saattaa tulla Suomessa käyttöön jo vuonna 2021.

Hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan, ja sen pitäisi valmistua vielä ennen ensi kesää, mahdollisesti toukokuussa. Sen jälkeen tarvitaan vielä lainsäädäntö.

– Käsittelyn pituudesta riippuen se (tuki käyttöön heti vuonna 2021) on mahdollista, kertoo neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hän puhui torstaina Bioenergia ry.:n bioenergiapäivässä.

Mahdollisuudet selvitetään ennen lakeja

Metsitystuella on tarkoitus lisätä metsäpinta-alaa. Tällä tavoitellaan hiilinielujen kasvattamista, ja tärkeänä moottorina on EU:n ilmastotavoitteeet ja niin sanottu LULUCF-asetus.

Vaikka asiaa valmistellaan istuvan hallituksen ohjelman perusteella, niin metsitysohjelmaa pohjusti jo edellinen hallitus.

Hallituksen esityksen valmistelu on vasta alkuvaiheessa, joten konkretia on vielä hahmotelmien tasolla. Alkuperäistä, hyvin tiukkaa aikataulua on väljennetty, sillä hallitus olisi halunnut valmista jo alkuvuoden aikana.

– Haluamme arvioida mahdollisuudet ja vaikutukset kunnolla, eli menemme tiede edellä, Kaipainen sanoo.

Edellisen hallituksen aikainen selvitys perataan

Edellisen hallituksen aikana toteutettu Misa-hanke päätyi arvioon, jonka mukaan Suomessa voisi olla mahdollisuus metsittää ainakin pari sataa tuhatta hehtaaria.

Kaipainen korostaa, että tämä oli teoreettinen laskelma.

– Nyt joudumme perkaamaan aineiston ja katsomaan, mikä potentiaali käytänössä on.

Hallituksen esityksen rinnalla valmistellaan kriteeristöä siitä, millaisille alueilla metsitystä kannattaa tehdä. Kaipaisen mukaan tässä on tärkeää kokonaisvaltainen tarkastelu.

– Toimenpiteiden lisäksi on huomioitava vaikutukset esimerkiksi elinkeinoihin, maisemaan ja monimuotoisuuteen, Kaipainen kertoo.

Peltojen metsitys tuskin tulee kyseeseen

Koko esityksen ydin on kuitenkin hiilinielujen kasvattaminen. Siksi kustannustehokkuus on tärkeässä osassa.

– Matkan varrella toivottavasti viisastutaan siinä, mistä saadaan suurin ilmastohyöty, kun rahaa ei ole loputtomasti käytössä, Kaipainen huomauttaa.

Edellisen suuren metsitysvaiheen aikana 60-70 -luvuilla kohteena olivat erityisesti pellot. Viljelijöille metsityksestä maksettiin tulonmenetyskorvauksia.

Nyt asiaa katsotaan Kaipaisen mukaan laajemmin, koska maatalousmaalla tehtävä metsitys on sekä kallista että poliittisesti vaikeaa. Niinpä esimerkiksi turvepeltojen päästöihin yritetään päästä kiinni viljelykäytännöillä sekä biokaasun tuotantoa edistämällä metsityksen sijaan.

Kärjessä todennäköisesti turvetuotantoalueet

Kaipainen arvelee, että käytöstä poistetut turvetuotantoalueet tulevat olemaan yksi tärkeimmistä metsitysalueista.

Vaikka maatalouskäytössä olevien alueiden metsitystä pyrittäisiinkin välttämään, mahdollisuuksia voi olla tälläkin sektorilla. Kaipaisen mukaan sopivia kohteita voisivat olla esimerkiksi peltoheitot ja muut joutomaatyyppiset alueet, jotka eivät ole aktiivituotannossa.

– Selvitämme, millaisilla kriteereillä ne voisivat olla käytössä, Kaipainen sanoo.

– Ongelma näissä on kuitenkin se, että ne ovat syrjäisiä, yksittäisiä alueita. Siksi potentiaalia ei ole.

Tukimuodoista ei ole vielä esitystä. Kaipainen arvelee, että yksi mahdollinen keino on taimien hankintaan suunnattu investointituki.

LULUCF-kysymykseen lisävaloa marraskuussa

Metsitykseen liittyy paljon poliittisia paineita, koska se on suorassa yhteydessä laskenallisiin maankäytön päästöihin eli niin sanottuun LULUCF-kysymykseen.

Suomen hankalaksi kuvattuun tilanteeseen tulee lisää tietoa marraskuussa, jolloin päivitetty raportti muun muassa Suomen metsien hiilinielua koskevasta vertailuarvoista julkistetaan. Suomen ja EU:n välillä on myös jonkinasteisia tulkintaeroja Suomelle myönnetyn erityisjouston käytöstä.

– Suomen on vaikea saavuttaa edes laskennallista nettonollatulosta, koska metsäkadon päästöt ovat niin suuret ja metsien hoidosta saatavaa hyötyä on tiukasti rajoitettu, Kaipainen huomauttaa.

– Metsitys on tärkeä kysymys, mutta se ei tätä asiaa ratkaise.

Hän arvioi, että metsäkadon ehkäiseminen on merkittävämpi keino. Siihenkin vaikuttaa esimerkiksi biokaasuntuotannon kehittäminen, koska metsiä raivataan pelloksi erityisesti lannan levittämiseksi. Asiaan on tarkoitus puuttua myös maankäyttö- ja rakennuslain muutoksilla.

Fingerpori

comic