Uutiset

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat sairauksia siinä missä muutkin sairaudet – Uudessa lainsäädännössä halutaan eroon leimasta

Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain vaiheessa elämää noin puolta suomalaisista. Parhaillaankin masennusta sairastaa viisi prosenttia väestöstä ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosentissa on taustalla mielenterveysongelma. Neljäsosalla nuorista on jonkinasteinen mielenterveyden häiriö. Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää päihteitä ylittäen riskirajat eli on mahdollinen päihdepalveluiden tarvitsija.

Tässä kovaa faktaa, jonka peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi taustaksi, miksi valmisteilla oleva mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistus on erittäin merkittävä ja koskettaa suurta osaa väestöä. Lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä ja lainsäädäntö pääosin voimaan vuonna 2020.

Lakien päivittäminen on tärkeää senkin takia, että nykyinen lainsäädäntö on 1980-luvulta.

Lainsäädännön uudistusta on valmisteltu jo edellisten hallitusten eli Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten aikana, nyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen on tarkoitus saada lait valmiiksi. Saarikon mukaan terveys- ja sosiaalipuolen sisältöuudistukset ovat turhankin paljon jääneet vuosia kestäneen rakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen varjoon.

Mielenterveystaitojen opettelu koulussa tärkeää

Uudistuksen jälkeen Suomessa ei enää ole erillistä mielenterveyslainsäädäntöä, vaan pykälät puretaan osaksi terveydenhuoltolakia ja osaksi sosiaalihuoltolakia. Osa pykälistä puretaan myös asiakas- ja potilaslakiin äärimmäisten tilanteiden osalta, jolloin puhutaan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta.

Saarikon mukaan tavoitteena on päästä eroon mielenterveys- ja päihdesairauksien leimaavuudesta, siksi lait kirjoitetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon muuta lainsäädäntöä.

-Meidän iso kattotavoitteemme on, että mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat voivat kokea, että ne ovat sairauksia siinä, missä muutkin.

Nykyisissä laissa on kirjoitettu hyvin vähän palveluista ja eri puolilla maata käytännöt vaihtelevat paljon. Uusilla pykälillä on tarkoitus tuoda selkeyttä palveluihin ja siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät entistä enemmän yhteistyötä.

Ensinnäkin uudella lainsäädännöllä halutaan varmistaa nykyistä paremmin palveluihin pääsy. Palveluita ei tarjota vain sote-keskuksissa, vaan niitä viedään mahdollisimman lähelle ihmisten arkea kouluihin ja työpaikoille.

Saarikon mukaan työpaikkojen psykososiaalista kuormittavuutta vähentävä tuki ja opetussuunnitelmiin jo lisätyt tunne- ja mielenterveystaidot ovat tärkeitä ennaltaehkäisyssä.

-Meidän pitäisi paljon enemmän satsata mielenterveyttä edistävään työhön.

Saarikko kertoi hätkähtäneensä oman kotimaakuntansa Varsinais-Suomen maakunta-analyysia, jollainen on tehty kaikista tulevasta 18 maakunnasta. Siitä kävi ilmi, että mielenterveyttä koskevat palvelut ovat erittäin paljon painottuneet erikoissairaanhoitoon.

-Se tarkoittaa, että perustasolla jokin mättää, ei tunnisteta riittävän ajoissa ja hyvin ongelmia.

Erikoissairaanhoidon palveluita tarvitaan, mutta mielenterveys- ja päihdepalveluissa painon pitää Saarikon mukaan olla peruspalveluissa.

Kokemusasiantuntijat vahvistetaan lailla

Toinen tärkeä tavoite on varmistaa palveluiden jatkuvuus. Asiakasta ei lähetetä pois palvelusta ennen kuin on täysi varmuus, kuka häntä sen jälkeen auttaa. Tällainen taitekohta voi olla esimerkiksi silloin, kun nuori siirtyy nuorten palveluista aikuisten mielenterveyspalveluiden asiakkaaksi.

Uutta on myös, että lakiin kirjoitetaan velvoittavasti kokemusasiantuntijuus. Eli ihmiset, jotka ovat itse olleet mielenterveys- tai päihdepalveluiden asiakkaina ovat mukana palveluiden suunnittelussa ja myös tukemassa potilaita. Kokemusasiantuntijoilla pitää olla koulutus kokemusasiantuntijana toimimiseen.

Saarikko viittaa Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimukseen, jonka mukaan lisäpanostukset mielenterveyspalveluihin korvautuvat vähentyvinä kuluina muualla kuten vaikka työkyvyttömyyseläkkeissä.

Hallitus tekee vuoteen 2030 saakka ulottuvan mielenterveysstrategian. Kukin hallitus voi tehdä sitten oman käytännönläheisen toimintaohjelman, mihin mielenterveyden osa-alueisiin erityisesti keskittyy.

Asiasanat

Uusimmat