Uutiset

Migristä tehtyjen kantelujen määrä kaksinkertaistunut – EIT:n päätöksen vuoksi Migri käy läpi jo tehtyjä ratkaisuja, mikä venyttää käsittelyaikoja entisestään

Pastori Árpád Kovács: Irakissa on tapettu ainakin kaksi Suomesta turvapaikkaa hakenutta miestä.
Kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács työskentelee paperittomien ja turvapaikanhakijoiden parissa. Hän väittää, että monet Suomesta palautetut turvapaikanhakijat ovat joutuneet vankilaan tai kuolleet palauttamisen jälkeen. Kuva: Pekka Peura
Kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács työskentelee paperittomien ja turvapaikanhakijoiden parissa. Hän väittää, että monet Suomesta palautetut turvapaikanhakijat ovat joutuneet vankilaan tai kuolleet palauttamisen jälkeen. Kuva: Pekka Peura

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat venyvät entisestään, kun Maahanmuuttovirasto (Migri) alkaa läpikäydä jo kertaalleen päätettyjä turvapaikkahakemuksia.

Migri ilmoitti marraskuussa läpikäyvänsä noin 500 lainvoimaista turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuminen (EIT) antaman päätöksen vuoksi.

EIT:n mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta, kun se palautti turvapaikkaa hakeneen miehen takaisin Irakiin. Pian palauttamisen jälkeen mies tapettiin Bagdadissa.

EIT katsoi, ettei Suomessa selvitetty ja otettu tarpeeksi tosissaan mieheen kohdistuvia uhkatekijöitä, jotka viittasivat miehen olevan todellisessa hengen ja terveyden vaarassa kotimaassaan.

Jo annettujen ratkaisujen läpikäymisellä halutaan varmistaa se, että turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden kohdalla riskiarvioinnit on tehty riittävän perusteellisesti.

– Jos huomamme, että Migrin päätöstä ei ole käsitelty EIT:n päätöksen edellyttämällä tavalla, me voimme kehottaa tekemään uusintahakemuksen. Uusintahakemus käsitellään sitten asianmukaisesti, eikä se tarkoita automaattista oleskelulupaa, tulosalueen johtaja Juuso Hyvärinen Migristä sanoo.

Ensimmäinen hakemus käsitellään puolessa vuodessa

Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen kuitenkin vakuuttaa, että jo sisällä olevat turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä käsittelyaikavelvoitteen sisällä eli puolessa vuodessa.

– Uudet turvapaikkapaikkahakemukset voidaan käsitellä kuuden kuukauden käsittelyaikavelvoitteen sisällä. Niiden hakemusten, joita käsittelyaikavelvoite ei koske, käsittelyaika voi hieman pidentyä, Lehtinen sanoo.

Vaikka vanhojen päätösten läpikäyminen lisää jonkin verran Migrin turvapaikkayksikön virkailijoiden töitä, Lehtisen mukaan lisämäärärahaa ei tarvita.

– Tämä ei ole sellainen asia, mihin tarvitsisimme lisärahoitusta. Meillä on kokeneet käsittelijät, jotka käyvät näitä jo tehtyjä päätöksiä läpi, hän sanoo.

Kantelut lisääntyneet

Maahanmuuttovirastosta tehdyt kantelut eduskunnan oikeusasiamiehelle ovat kaksinkertaistuneet viimeisen neljän vuoden aikana.

Vuonna 2015 kanteluita kirjattiin reilut 70, kun vuonna 2018 kanteluiden määrä oli jo reilut 140. Tälle vuotta vireille tulleita kanteluita on reilut 90, joista suurin osa koskee maahanmuuttoyksikköä. Luku sisältää myös eri viranomaisten tekemiä selvityspyyntöjä.

Osa kanteluista koskee eri syistä haettavien oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja sekä maahanmuuttoyksikön toimintaa.

Oleskelulupaa voi hakea Suomesta useista eri syistä kuten perhesyistä tai työn tai opiskelun vuoksi.

Oleskelulupa- ja turvapaikkahakemukset käsitellään Migrissä eri yksiköissä, mutta molempien yksiköiden toiminta on ruuhkaantunut, mikä voi näkyä pitkinä käsittelyaikoina.

Oikeusasiamies on antanut huomautuksia muun muassa perhesiteisiin perustuvien lupahakemusten pitkiin käsittelyaikoihin. Perhesiteisiin perustuvat hakemukset pitäisi käsitellä yhdeksässä kuukaudessa. Todellisuudessa käsittelyajat ovat olleet jopa 14 kuukautta.

– Migri ei ole pystynyt lyhentämään käsittelyaikoja, esittelijäneuvos Jari Pirjola eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta sanoo.

Johtaja Antti Lehtinen ei kiistä ongelmia. Hän sanoo olevansa oikeusasiamiehen kanssa samaa mieltä: käsittelyajat ovat liian pitkiä.

– Turvapaikkayksikössä pitkät käsittelyajat koskevat erityisesti niitä tapauksia, jotka ovat palautuneet hallinto-oikeudesta tai korkeimmasta hallinto-oikeudesta takaisin käsiteltäväksi. Tällaisia päätöksiä meillä on lähes 2 000, ja vanhimmat ovat vuodelta 2017. Kyse on siis niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat pääsääntöisesti tulleet Suomeen vuonna 2015, Lehtinen sanoo.

Laillisuusvalvojille kannellaan myös Migrin tekemistä turvapaikkapäätöksistä, vaikka niihin laillisuusvalvojat eivät ota kantaa.

– Meille kannellaan myös siitä, että Migrin tekemä päätös oli kantelijan mielestä väärä. Me emme pysty näihin puuttumaan, vaan oikea valitusosoite on hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus, Pirjola tarkentaa.

Pastori: Irakiin palautettuja tapettu ja vangittu

Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien parissa työskentelevä kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács kanteli vuoden 2017 alussa Migrin tekemistä ratkaisuista eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä oikeuskanslerille.

Kanteluissa pyydettiin laillisuusvalvojia selvittämään Migrin ratkaisuja, jotka kantelijan mukaan eivät olleet Suomen perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisia.

– Kantelut eivät johtaneet mihinkään, mutta oikeusasiamies totesi omassa ratkaisussaan, että meidän esittämämme näkökohdat huomioidaan oikeusasiamiehen tarkastuksilla. Minusta kielteiset turvapaikkapäätökset eivät voi olla päämäärä, vaan ihmisten pitää saada yksilöllinen käsittely.

Kovácsin tekemien kanteluiden taustalla oli Suomesta Irakiin palautettujen henkilöiden kielteiset turvapaikkapäätökset.

Kyse oli viidestä henkilöstä, jotka oli palautettu takaisin Irakiin. Irakiin palautetuista miehistä kaksi oli tapettu heti palauttamisen jälkeen ja kolme muuta oli joutunut välittömästi palauttamisen jälkeen vankilaan.

– Nämä viisi henkilöä on palautettu Irakiin vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa.

Kovács sanoo, että hänen tietonsa perustuvat kirjallisiin dokumentteihin, valokuviin sekä keskusteluihin Suomesta turvapaikkaa hakeneiden omaisten kanssa.

– Olen nähnyt tapettujen ihmisten kuolintodistukset sekä valokuvat heidän ruumistaan. Lisäksi olen käynyt keskusteluja vankilassa olevan miehen vaimon kanssa, hän sanoo.

Kovács väittää, että nyt annettu EIT:n päätös ei kuvasta vain yhden Suomesta palautetun ihmisen kohtaloa, vaan vastaavia tapauksia on useita.

– Taustalla on harkitsemattomia kielteisiä päätöksiä, joita annetaan edelleen. Me olemme kertoneet tästä viranomaisille jo pari vuotta sitten, mutta puheitamme ei ole otettu vakavasti, Kovács sanoo.

Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo, että vastaavista tapauksista on voitu vuosien varrella lukea mediasta, mutta yksittäistapauksiin hän ei ota kantaa. Hän sanoo, että Maahanmuuttoviraston on mahdotonta tietää, mitä yksittäiselle ihmiselle palauttamisen jälkeen on tapahtunut.

– Näiden tapausten kanssa olisin aika varovainen, sillä me emme lopulta tiedä mitä on tapahtunut ja mistä syystä. Meillä ei ole toimivaltaa tutkia tapauksia ulkomailla, eli viranomaiset voivat toimia vain Suomen rajojen sisällä, Lehtinen sanoo.

Lehtinen korostaa, että EIT:n tapauksessa virhe oli tapahtunut nimenomaan turvapaikkahakuprosessin aikana eli Suomessa.

– Turvapaikkaa hakevaan ihmiseen kohdistuvat vaarat hänen kotimaassaan on tunnistettava turvapaikkahakuprosessin aikana. Jos hakuprosessin aikana katsotaan, että ihminen tarvitsee suojelua, silloin hän on oikeutettu myönteiseen päätökseen. EIT:n ratkaisu otetaan erittäin vakavasti, Lehtinen sanoo.

Juttua korjattu 10.12. kello 17.58. Vaihdettu sana oikeuskansleri oikeusasiamieheksi. 

Uusimmat

Näkoislehti

6.8.2020

Fingerpori

comic