Uutiset

"Mikä itseisarvo se on, että pitäisi pysyä paikallaan?" kysyy Ella Häkkinen, joka halusi kouluttautua maailmalla

Jos ei ole koskaan poistunut kotimaastaan, menettää aika paljon, uskoo korkeakoulututkintonsa ulkomailla tehnyt Ella Häkkinen.

Parikymppisenä maailmalle lähtenyt Häkkinen ehti kokeilla Suomessa pariakin koulua ennen kuin päätyi Skotlantiin, Glasgown yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä.

-Niin klisee kuin se onkin, kyllä ulkomailla opiskeleminen vain opettaa ja avartaa. Sen huomaa esimerkiksi siinä, kun joku kysyy, mikä koen olevani identiteetiltäni. Vastaan mieluummin kansainvälinen kuin suomalainen, nyt 31-vuotias Häkkinen sanoo.

Häkkinen ei ole ainoa maailmanvalloittaja. Kelan tuoreimpien opintotukitilastojen mukaan 8 000 suomalaista opiskeli tutkintoa ulkomailla lukuvuonna 2015–2016. Se on kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Tänään keskiviikkona julkaistu Opetushallituksen tekemä kyselyselvitys valottaa nyt ensimmäistä kertaa näiden tuhansien ulkomailla tutkintoaan tekevien opiskelijoiden ajatuksia.

Selvityksestä vastaavan asiantuntijan Irma Garamin mukaan tärkein viesti on se, että suuri osa nuorista on epävarmoja tulevaisuutensa suhteen.

-Siellä on tosi iso joukko niitä, jotka eivät ihan aidosti tiedä, minne he päätyvät valmistumisen jälkeen.

Kyselyyn vastanneista puolet ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan, ja vain neljännes uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn vastasi 1 422 opiskelijaa, jotka olivat saaneet Kelan opintorahaa, asumislisää tai lainatakauksen ulkomaisiin korkeakouluopintoihin.

-Ulkomaille lähdön syissä nousi selkeimmin esiin kansainvälistyminen ja halu saada kokemusta ulkomailta. Toisaalta taustalla vaikuttivat myös monet opintoihin liittyvät syyt kuten se, että ulkomailla on helpompi päästä sisään tai saada sellaista opetusta, jota ei Suomessa tarjota, Garam sanoo.

Alun perin kauppatieteilijä Häkkisestä piti tulla insinööri. Ylioppilastodistuksella Teknilliseen korkeakouluun suoraan päässyt 18-vuotias luki vuoden automaatiosysteemitekniikkaa ja sanoi ”adios”. Sitten matka jatkui Helsingin yliopistolle estetiikan ja taiteiden sekä kauneuden filosofian pariin, mutta nekään eivät kauaa innostaneet.

Lopulta Häkkinen päätti lähteä opiskelemaan liiketaloutta ja johtamista Skotlantiin, Glasgown yliopistoon, jossa hän pääsi lukemaan myös taloustiedettä ja sosiologiaa. Niiden kautta hän löysi oman juttunsa.

-Glasgowssa oli professoreja ja opintosuuntauksia, joiden kautta törmäsin sosiologiaan linkittyvään kriittiseen johtamistieteeseen ja taloustieteeseen. Se oli tosi kiva yllätys siinä mielessä, etten ollut ikinä ajatellut, että voisin pitää taloustieteestä.

Vaikka Häkkistä veti maailmalle kansainvälisyys, nyt opintojen päättymisen jälkeen, hän näkee myös suomalaisen korkeakoulutuksen heikot kohdat.

-En olisi ikinä ajatellut, että yksi syy ulkomaille lähtöön olisi ollut suomalainen opetustyyli, mutta kyllähän se jotain kertoo, että kävin kääntymässä kahdessa koulussa.

Kasvottomat massaluennot, yhteistyön sekä tieteellisen kirjoittamisen ohjauksen puute ja luennoitsijoiden heikot esiintymiskyvyt – siinä lista asioista, jotka Häkkistä vaivasivat suomalaisissa kouluissa.

-Ei se Glasgowkaan mikään ideaali opinahjo ollut, mutta esimerkiksi luennot olivat sellaisia, että luennoitsijat olivat esiintymistaitoisia ja innostavia. Saksassa opetustyyli oli aika samanlainen kuin Skotlannissa. Singapore taas oli täysin erilainen. Siellä kymmenestä vaihtokurssistani yhdeksän oli ryhmätöitä, Häkkinen luettelee.

Opetushallituksen Irma Garam tietää, mistä Häkkinen puhuu. Opiskelijakyselyn perusteella tasokkaampi koulutus ja paremmat sisäänpääsymahdollisuudet olivat kansainvälistymisen lisäksi merkittävimpiä syitä hakeutua ulkomaille opiskelemaan.

Parempaa koulutusta hakivat erityisesti taideaineista, tekniikasta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalasta kiinnostuneet. Lääke- tai eläinlääketieteestä kiinnostuneet puolestaan hakivat ulkomaisiin kouluihin pääasiassa sen takia, että heillä oli hankaluuksia saada opiskelupaikkaa Suomesta.

Yleisimpiä opiskelumaita olivat kyselyn perusteella Ruotsi, Britannia, Viro ja Alankomaat.

Samalla kun opiskelijoita vetää ulkomaille kansainvälisyys, heitä työntää pois Suomesta muun muassa työttömyys, huonot työllisyysnäkymät ja ahdasmielinen yhteiskunta. Tämä selvisi useista opiskelijakyselyn avovastauksista.

-Toki annettiin myös positiivisia mainintoja kuten puhdas luonto, toimiva yhteiskunta ja turvallisuus. Mutta jos opiskelijoiden mainitsemat negatiiviset mielikuvat Suomesta jäävät elämään, kyllä niillä varmasti on jatkossa vaikutusta Suomi-kuvaan, Garam sanoo.

Myös Häkkinen on pohtinut omaa suhdettaan kotimaahansa. Kahden ulkomailla suoritetun tutkinnon, Singaporessa vietetyn vaihtovuoden ja kahden vuoden ulkomailla työskentelyn jälkeen kotiutuminen ei ole ollut helppoa.

-Kahdeksan vuotta ulkomailla on pitkä aika. Huomasin sen, kun palasin vuosi sitten Suomeen. Täällä ihmisillä on tarve lokeroida. Taas kun asuu ja elää ulkomailla, tottuu siihen, että saa olla enemmän oma itsensä. Ei tarvitse olla jotakin tiettyä vaan voi olla monta asiaa samanaikaisesti.

Pitäisikö suomalaisten opiskelijoiden maailmanvalloituksesta olla huolissaan?

-En haluaisi lietsoa tuomiopäivän tunnelmaa, vaikka ulkomailla opiskelu onkin lisääntynyt. Vastauksissa hieman huolestuttavaa oli kyllä se, että moni koki, ettei Suomi ole uramahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein houkuttelevin vaihtoehto, Garam toteaa.

Garam ei kuitenkaan näe suoraa linkkiä ulkomailla opiskelun ja aivovuodon välillä. Osaajien palaaminen Suomeen edellyttää Garamin mukaan kuitenkin sitä, Suomi pysyy houkuttelevana vaihtoehtona.

-Ei varmaan ole kovin yllättävää, että työskentely- ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat ensisijaisia tekijöitä, kun mietitään, minne asettaudutaan.

Toisaalta Garam myös muistuttaa, että osa ulkomailla opiskelevista haluaa jäädä ulkomaille huolimatta siitä houkutteleeko Suomi vai ei.

Häkkinenkään ei ole aivan varma siitä, jääkö hän lopullisesti Suomeen.

-Ei se palaaminen helppoa ole, kun koko ajan on ehkä vähän juureton olo. Tuntuu siltä, että ”tässäkö tämä elämä nyt on?” Toisaalta, mikä itseisarvo se on, että pitäisi pysyä paikallaan? Yhdet tykkäävät koirista, toiset matkustamisesta.

Tutkinto ulkomailla

Opetushallituksen tekemä opiskelijakysely lähetettiin loppuvuodesta 2016 lähes 3 800 opiskelijalle, jotka olivat saaneet Kelan opintorahaa, asumislisää tai lainatakauksen ulkomaisiin korkeakouluopintoihin. Kyselyyn vastasi 1 422 opiskelijaa.

Yleisimmät opiskelumaat olivat kyselyn perusteella Ruotsi, Britannia, Viro ja Alankomaat. Vastaajista 60 prosenttia opiskeli kandidaatin tasolla, loput maisteriopintoja.

Opiskelualoista tavallisimmat olivat kauppatiede, humanistiset aineet, lääke-, yhteiskunta- ja oikeustiede sekä taideaineet.

Tutkimuksen mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt.

Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic