Uutiset

Mikä on Korisliigan tarkoitus?

Suomalaisella koripallolla menee paremmin kuin koskaan.

Miesten maajoukkue on selviytynyt historiallisesti neljä kertaa peräkkäin EM-kisoihin ja päässyt joka kerta alkulohkostaan jatkoon. Suurin saavutus on ollut kuitenkin joukkueen ympärille kehittynyt Susijengi-ilmiö. EM-kotikisoissa Susijengin ottelut olivat mielettömiä urheilukarnevaaleja. Koripallomaajoukkueesta on tullut valtakunnallinen puheenaihe – Pihtiputaan mummokin tietää, keitä ovat Lauri Markkanen, Petteri Koponen ja Henrik Dettmann.

Myös Suomen juniorimaajoukkueet ovat nousseet uudelle tasolle. Parhaimmillaan kaikki kolme poikamaajoukkuetta ovat pelanneet A-divisioonassa eli maanosan 16 parhaan maan joukossa.

Yksi Suomi-koriksen ylpeydenaiheista on Helsinki Basketball Academy (HBA). Sinne kerätään joukkueellinen Suomen lahjakkaimpia lukioikäisiä nuoria, ja heille taataan täysin ammattimainen kehitysympäristö. HBA pelaa aikuisten 1. divisioona A:ssa, mutta pääpaino on päivittäisessä pelaajakehitystyössä.

Tulokset ovat olleet erinomaisia. Kahden viime vuoden aikana HBA:sta on lähtenyt yhdeksän poikapelaajaa Yhdysvaltojen 1. divisioonatason yliopistojoukkueisiin – enemmän kuin yhdestäkään USA:n high school -joukkueesta.

Sitten on Korisliiga. Mikä sen rooli on Suomi-koriksessa?

Liigalle on ollut leimallista, että kunnianhimoiset, menestymään rakennetut joukkueet ovat lahonneet yksi toisensa jälkeen.

Viimeisen 26 vuoden aikana mestaruuden on voittanut 11 seuraa. Kaikki muut mestariseurat Joensuun Katajaa ja Tampereen Pyrintöä lukuun ottamatta ovat joko kaatuneet tai joutuneet isoihin talousongelmiin.

Toinen liigaa leimaava piirre on ulkomaalaispelaajien suuri määrä ja ratkaiseva rooli joukkueissa. Viime kaudella paras suomalainen löytyi liigan pistetilastosta sijalta 23 (Gerald Lee Jr).

Kun puhutaan tulevaisuuden maajoukkuepelaajista, Korisliigan merkitys tässä kasvatustyössä on vähäinen.

-Moniko suomalainen on jalostunut viime vuosina oikeasti kansainvälisen tason pelaajaksi Korisliigassa? entinen NBA-pelaaja ja nykyinen HBA-valmentaja Hanno Möttölä kysyi Lännen Median haastattelussa vuonna 2015 ja jätti hienotunteisuussyistä vastaamatta omaan kysymykseensä.

Korisliigassa on liikaa pelejä ja liian vähän aikaa harjoitella ollakseen kasvattajasarja.

Liigan urheilullinen taso on noussut jo pitkään, mutta talouden keskeiset tunnusluvut eivät. Liigan runkosarjan yleisökeskiarvo on pyörinyt jo pitkään 850:n ja 950:n välissä. Joukkueiden keskimääräisten budjettien vaihteluväli on ollut 400 000–500 000 euroa.

Koripallo kiinnostaa ja puhuttaa Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta Korisliigaan sillä ei ole ollut juuri mitään vaikutusta. Miksei?

Ehkä suurin yksittäinen kehityksen hidaste on ollut vanhanaikainen infrastruktuuri. Korisliigan otteluita pelataan vuosikymmeniä vanhoissa, ahtaissa liikuntasaleissa. Niissä voi pelata koripalloa, muttei tehdä viihdebisnestä.

Keskeinen osa koripallon EM-kisojen poikkeuksellisesta katsojaelämyksestä liittyi Helsingin Areenan suomiin nykyaikaisiin mahdollisuuksiin.

-Korisliigan runkosarjan otteluissa istumapaikkojen täyttöaste oli viime kaudella 82 prosenttia. Kasvupotentiaali nykyisissä olosuhteissa on hyvin pieni, Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm sanoo.

Jääkiekkoliiga on Suomessa ainoa, joka operoi ajanmukaisissa tiloissa. Se kuoriikin kermat päältä yritysasiakkaista tulevista rahavirroista.

Joensuun Kataja on pelannut ratkaisuotteluitaan jäähallissa. Se on kuitenkin vain tekohengitystä.

-Jäähalliottelut eivät ole kestävä ratkaisu, koska meillä on parhaimmillaan kolme kotiottelua viikossa. Emme voi varata Joensuun jäähallia koko viikoksi. Suomeen tarvitaan ehdottomasti kunnon palloiluhalleja, Katajan toiminnanjohtaja Riku Tapio painottaa.

Onko uudesta hallikannasta puhuminen realismia edes keskipitkällä aikavälillä?

-Halleja pitää suunnitella yhdessä muiden palloilulajien kanssa. Jollain aikataululla on mahdollista, että nykyaikaiset olosuhteet ovat koripallossa liigalisenssin ehto. Ennen kuin liitto voi vaatia, meidän pitää kuitenkin antaa työkaluja näiden hankkeiden tueksi. Liitto voi auttaa lobbaamisessa ja konseptin luomisessa: rahoituslaskelmien tekemisessä, avustusten hakemisessa ja rakentamiseen liittyvissä asioissa, Westerholm visioi.

Turussa ei ole Korisliigaseuraa, mutta sinne valmistuu tänä vuonna 2 500 katsojan areena, joka on räätälöity koripalloa, lentopalloa ja muita sisäpalloilulajeja varten. Hallin arvioitu kustannus on 15 miljoonaa euroa, ja sen omistaa Turun Teknologiakiinteistöt. Turun kaupunki maksaa hallista vuosittain 1,27 miljoonaa euroa vuokraa.

Muutama vuosi sitten neljä Korisliigaseuraa pelasi kotimaan sarjan rinnalla myös erilaisissa eurosarjoissa. Alkavalla kaudella kansainvälistä sarjaa pelaa vain Kataja.

Kun vuosina 2012 ja 2013 Suomen mestaruuden voittanut Loimaan Bisons meni viime vuonna konkurssiin, seuran puuhamies Anssi Rämö sanoi, että jos jotain voisi tehdä toisin, kansainväliset pelit Bisons olisi jättänyt väliin.

Onko eurosarjoihin osallistuminen suomalaisseuroille järkevää?

-Riippuu, mihin sarjaan osallistuu. Bisons osallistui Itä-Euroopan VTB-liigaan, mikä oli 15 vierasottelullaan liian raskas ja kallis rumba. Sama kohtalo kävi Espoon Hongalle, joka osallistui VTB:hen muutamaa vuotta aiemmin.

-FIBAn (kansainvälinen koripalloliitto) alaiset eurosarjat tukevat kansallisen liigan pelaamista paremmin, ja siellä on hyvät menestysbonukset. Suomen koripalloliitto tietysti toivoo, että seuramme olisivat mukana myös kansainvälisessä toiminnassa, Westerholm kertoo.

Katajan Riku Tapio pitää europelejä seuran kehityksen kannalta lähes elinehtona.

-Kun otamme seuraavan stepin ylöspäin, se tapahtuu kansainvälisten pelien kautta.

Katajalle tulee menestyksestä riippuen 60–70 sarjaottelua vuodessa. Matkustamista tulee paljon. Liigassa lyhin pelimatka on Kouvolaan, minne on yli 300 kilometriä. Eurosarjassa yksi vierasottelu tarkoittaa kolmen päivän reissua.

-Kauden aikana ehdimme harjoitella äärimmäisen vähän, Tapio myöntää.

Kataja onkin nuorelle pelaajalle päinvastainen kehitysympäristö kuin HBA. HBA:ssa pelataan vähän ja harjoitellaan paljon.

-Kysymys on siitä, mitä Korisliiga haluaa olla: kasvattajasarja vai kilpasarja. Nyt se on kilpasarja ja sen mukaan eletään, Tapio linjaa.

Kuinka kova kilpasarja Korisliiga on eurooppalaisessa vertailussa?

– Korisliigan tasosta kertoo se, että sekä Kataja että KTP ovat voittaneet yksittäisissä eurosarjojen otteluissa niin Ranskan, Turkin kuin Italiankin kärkijoukkueita, Westerholm muistuttaa.

Näin käy tällä kaudella

1. Salon Vilpas

Viime kauden hopeajoukkue vahvistui Teemu Rannikolla.

Sarjan paras yleisökeskiarvo (1 595).

2. Joensuun Kataja

Hallitseva mestari.

Liigan suurin budjetti (750 000 euroa).

3. Tampereen Pyrintö

Voittanut 2010-luvulla kolme Suomen mestaruutta.

Nimekkäimmät kotimaiset pelaajat Antero Lehto ja Joonas Cavén.

4. Helsinki Seagulls

Muoviseura voitti keväällä pronssia.

Tuukka Kotti nimekkäin vahvistus.

5. Kouvolan Kouvot

Mestarivalmentaja Jyri Lehtonen palasi Kouvoihin.

Ex-maajoukkuepelaaja Ville Kaunisto huseeraa kentällä ja Kouvolan kaupunginvaltuustossa.

6. Kauhajoen Karhu

Koripallo on saatu istutettua Kauhajoelle. Sijoittunut kuusi kertaa peräkkäin kuuden parhaan joukkoon.

7. Espoo United

Espoossa tehdään vahvaa juniorityötä, mutta lippulaiva on taas talousongelmissa. Mikä vaikutus sillä on kauteen?

8. KTP-Basket

Ollut 2010-luvulla viisi kertaa neljän parhaan joukossa, mutta sitten petti talous.

Keskikastia.

9. BC Nokia

Palasi kaksi vuotta sitten liigaan ja ylsi heti pronssille.

Tullut jäädäkseen.

10. Lapuan Kobrat

Liigan pienin budjetti (310 000 euroa) ja pienin yleisökeskiarvo (666).

Viime kauden yllättäjä: sijoittui 5:nneksi.

11. Uudenkaupungin Korihait

Autokaupungissa on taloudellista nostetta ja korisperinteitä.

Kuuluu silti sarjan pikkuseuroihin.

Sarjasysteemi

Nelinkertainen runkosarja, eli kaikille tulee 40 ottelua.

Runkosarjan kahdeksan parasta selviävät pudotuspeleihin, ja viimeiseksi sijoittunut joukkue karsii 1. divisioona A:n finaalin hävinnyttä joukkuetta vastaan.

Divisioonafinaalin voittaja nousee liigaan.

Muuta

Liigassa pelaa kolme EM-kisoissa tänä vuonna esiintynyttä pelaajaa: Teemu Rannikko ja Mikko Koivisto Salon Vilppaassa ja Tuukka Kotti Seagullsissa.

Asiasanat

Uusimmat