Uutiset

Miksi Suomessa tehtiin ennen niin vähän elämäkertoja urheilijoista ja nyt niin paljon?

Ennen Suomessa oli paljon kansainvälisen tason urheilutähtiä, mutta ei avomielisyyttä kertoa heidän elämäntarinaansa. Nyt urheilutähtiä on vähän, mutta avomielisyyttä paljon.

Urheilijoiden avautumiset omissa elämäkerroissaan on uusi ilmiö suomalaisessa kirjallisuudessa. Urheilijoista tehtyjä kirjojahan on tänä syksynä riittänyt: Jere Karalahti, Mika Lartama, Timo Jutila, Patrik Laine, Tommi Kovanen, Shefki Kuqi, Makwan Amirkhani ja Petteri Koponen.

Ennen viime vuosien buumia urheilijaelämäkertoja julkaistiin Suomessa harvakseltaan, ja niissä harvoissakin varjeltiin yleensä visusti urheilijan yksityiselämää.

Sitten kulttuuri muuttui. Mitä oikein tapahtui?

Yksi selitys on muuttunut maailma. “Ei tehdä tästä nyt numeroa” -asenne on vaihtunut yksilökeskeiseen aikaan. Sosiaalisessa median logiikka on vaikuttanut myös kirjallisuuteen. Monissa elämäkerroissa ratsastetaan paljastuksilla, halutaan hätkähdyttää.

Toinen selittävä tekijä liittyy kirjakustantajiin: ne ovat havahtuneet urheilun potentiaaliin.

Vielä viime vuosikymmenellä urheilun kaupallinen merkitys kirja-alalle oli hyvin vähäinen. Ennen 2014 julkaistua Teemu Selänteen elämäkertaa vain yksi urheiluaiheinen kirja oli 2000-luvulla yltänyt vuoden myydyimpien tietokirjojen listalla top 10:een: Jussi Lähteen kirjoittama Juti-suomi-hokisanakirja oli vuonna 2002 sijalla 6.

Selänteen elämäkerta räjäytti kuitenkin potin. Se oli vuoden 2014 myydyin kirja Suomessa (76 900).

Sen jälkeen Suomessakin alettiin tehtailla urheilijoiden elämäkertoja ennennäkemättömään tahtiin. Urheilu alkoi näkyä myös kirjallisuuden myyntitilastoissa.

Vuonna 2015 vuoden myydyin tietokirja Suomessa oli Jari Litmasen elämäkerta Litmanen 10 ja kolmanneksi myydyin Tuomas Nyholmin kirjoittama Jumalainen näytelmä, joka oli kirja jääkiekkoilija Jarkko Ruudun elämästä.

Kehityksen seuraava aste oli lisääntyvä raadollisuus. Viime vuoden myydyin urheilijaelämäkerta oli Marko Lempisen kirjoittama Läpi helvetin. Se kertoi ex-jääkiekkoilija Marko Jantusen huumehuuruisesta elämästä.

Tänä vuonna samasta laarista ovat ammentaneet Jere Karalahden ja Mika Lartaman elämäkerrat.

WSOY:n kustantama Jere-kirja julkaistiin syyskuun lopussa. 30 000 kappaleen ensipainos myytiin loppuun viidessä päivässä.

-Vielä 1990-luvulla isot kustantamot julkaisivat Suomessa jonkin verran myös urheilukirjoja. 2000-luvulla ne jättivät pelikentän kuitenkin pienemmille toimijoille. Elämäkertojen myötä isot kustantajat palasivat urheilukirjojen pariin. Se on tuonut urheilukirjoihin lisää ulkoista ja myös sisällöllistä laatua, useita urheiluaiheisia kirjoja 1990-luvulta lähtien tehnyt kirjailija Mika Wickström arvioi.

Mikä on suomalaisessa urheilukirjallisuudessa seuraava uusi juttu? Mitä kohti olemme matkalla?

-Maailmalla iso osa urheilutähdistä kertovista kirjoista on auktorisoimattomia, eli kohde ei ole ollut mukana kirjanteossa. Se voi olla seuraava suunta meilläkin, Minervan kustannuspäällikkö Pekka Saarainen arvelee.

Asiasanat

Uusimmat