Uutiset

Kelan perhetutkija: "Vapaaehtoinen lapsettomuus" yleistyy uutena ilmiönä

Syntyvyyden lisääminen edellyttää useita keinoja, eikä onnistumisesta ole silti takeita, sanoo Kelan tutkija.
Syntyvyyden nostamiseen ei ole ihmelääkkeitä, sanoo Kelan perhetutkija Anneli Miettinen. Kuva: Annika Söderblom
Syntyvyyden nostamiseen ei ole ihmelääkkeitä, sanoo Kelan perhetutkija Anneli Miettinen. Kuva: Annika Söderblom

Vuosi 2040: väkiluku kasvaa vain 12 kunnassa, vuosi 2050: Suomen väkiluku noin 100 tuhatta nykyistä pienempi, vuosi 2060: työikäinen väestö vähentynyt noin 400 tuhannella.

Näin karulta näyttää Suomen väestönkehitys Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan.

Yhdeksättä perättäistä vuotta laskeva syntyvyys aiheuttaa laajaa huolta yhteiskunnasta, koska huoltosuhde eli työllisten määrä suhteessa työvoiman ulkopuolisiin henkilöihin heikkenee.

Tulevaisuudessa se voi merkitä tarvetta leikata eläkkeitä tai korottaa eläkemaksuja. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia on vähemmän ja käyttäjiä enemmän.

Syntyvyyteen voidaan vielä vaikuttaa, muistuttaa Tilastokeskus. Kyse on nimittäin vasta ennusteesta. Miten syntyvyys siis saadaan nousuun?

– Se on tuhannen taalan kysymys. Myöskään syy syntyvyyden laskuun ei ole tutkimuksessa kovin selvä, sanoo Kelan perhetutkija Anneli Miettinen.

Lisää aiheesta: Väestöennusteen karu viesti: Väki hupenee Forssan seudulla

Elämäntavat ja ihanteet muuttuvat

Syntyvyyden laskunvoi tiivistää kolmeen seikkaan.

Ensimmäisen lapsen hankkimista lykätään, toista tai kolmatta lasta ei välttämättä hankita ollenkaan ja lisäksi entistä useampi henkilö ei halua lapsia lainkaan.

– Viimeiset parikymmentä vuotta syntyvyys on laskenut eniten siksi, että ensisynnyttämisen ikä on noussut eli lastenhankintaa on siirretty eteenpäin. Nyt selkeänä erona näkyy, että syntyvyys laskee lähes kaikissa ikäryhmissä, Kelan Miettinen sanoo.

Ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään ensinnäkin työn ja koulutuksen vuoksi. Tutkinnot halutaan valmiiksi ja työelämässä alkuun ennen kuin lapsia tehdään.

– Vaikka finanssikriisistä seurannut lama ohitettiin, ei syntyvyys palannut Suomessa edeltäviin lukuihin eli lapsi koetaan yhä riskiksi työelämässä pärjäämisessä.

Samalla ihanne nuorten elämäntyylistä on muuttunut: halutaan matkustella, elää itsenäistä, vapaata ja spontaania elämää.

– Nuoren aikuisen elämäntapaa jatketaan nykyään selvästi yli 30-vuotiaaksi, Miettinen tiivistää.

Haluttua elintasoa ja lapsikuluja verrataan

Taloudelliset syytvaikuttavat myös niissä tapauksissa, kun toinen tai kolmas lapsi jätetään kokonaan hankkimatta, Miettinen sanoo.

Taustalla on esimerkiksi muuttoliike kaupunkeihin ja keskusta-asumisen suosion kasvu.

– Kalliin asumisen takia perheissä saatetaan jättää esimerkiksi kolmas lapsi tekemättä, koska ei ole varaa suurempaan asuntoon. Haluttua elintasoa ja lapsen tuomaa kustannusta punnitaan ylipäätään enemmän, Miettinen sanoo.

Aiemmin voimakas “sisaruslogiikka” on vähentynyt. Ensimmäiselle lapselle haluttiin aiemmin yleensä sisarus, mutta nykyään tyydytään entistä useammin yhteen lapseen.

“Tahallinen” lapsettomuus yleistyy

Viime vuosinavapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut.

Aiemmin noin 5 prosenttia Väestöliiton Perhebarometrien vastaajista sanoi, ettei aio hankkia lapsia. Vuoden 2015 jälkeen osuus on noussut 10:een ja jopa 15 prosenttiin.

– Tahallisen lapsettomuuden yleistyminen on sikäli hankalaa, ettei siihen oikein voida vaikuttaa. Puuttumiseen ei kyllä ole syytäkään, koska päätös lasten hankkimisesta on jokaisen oma, Miettinen toteaa.

Miettinen tarkentaa, ettei kyselyiden perusteella voida sanoa varmaksi, onko “vapaaehtoinen lapsettomuus” aina todella vapaaehtoista.

Kasvanut tahallinen lapsettomuus on nimittäin painottunut pienituloisilla ja työttömillä.

– Taloudelliset tekijät näyttäisivät vaikuttavan eli voidaan kysyä, aiotaanko lapset jättää hankkimatta osin talouden realiteettien vuoksi.

Työn ja perheen yhdistämistä tulee helpottaa

Kun syitäon monia, tarvitaan syntyvyyden nostamiseenkin useita keinoja.

Kelan Anneli Miettinen nostaa keinolistan kärkeen työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamisen. Se tarkoittaa esimerkiksi satsaamista laadukkaaseen päivähoitoon ja asennemuutosta työelämässä, ettei perhevapaita koeta riskiksi äitien eikä isien kohdalla.

Perhepolitiikan lisäksi Miettinen kehottaa tarkastelemaan nuorten asemaa työmarkkinoilla. Epävarmuutta poistavat toimet luultavasti lisäävät haluja tehdä lapsia.

Kampanjointi lasten hankkimisen puolesta tuskin toimii. Miettisen mukaan se voi aiheuttaa jopa vastakkaisen reaktion.

Siinä missä syntyvyyteen on hankala vaikuttaa ulkopuolelta, huoltosuhdetta voidaan ylläpitää myös maahanmuutolla.

Tällä hetkellä muuttoliike lisää Suomen väestöä noin 15 000 vuodessa.

– Jos huoltosuhde halutaan pitää ennallaan, pitäisi maahanmuuton olla vielä huomattavan paljon suurempaa, Miettinen sanoo

Uusimmat