Uutiset

Miksi verorahojasi käytetään Palestiinan poliisien kouluttamiseen? Menimme Länsirannalle etsimään vastauksia

Nuoren naisen ääni on kova ja tasainen kuin kiviaavikko. Se kaikuu ämyreistä puheena, joka ei edusta länsimaisen retoriikan perinnettä. Puhe kuulostaa pikemminkin julistamiselta. Sanoista saisi taatusti selvää, jos osaisi arabiaa.

Puhuja on Asmaa Al-Awawaleh. Kohta hän pokkaa käteensä Jerikon poliisiopiston päättötodistuksen. Se on puheenpitämisen syy. Nuori nainen on saanut kunnian pitää valmistujaisjuhlapuheen 600 opiskelijatoverinsa puolesta.

Mikä Al-Awawaleh mahtoi sanoa?

-Kerroin saamastamme koulutuksesta. Lisäksi kiitin kaikkia virallisia osapuolia sekä tietenkin perheitä, ujosti hymyilevä puhuja kertoo seremonian päätyttyä.

Perheenjäseniä on paikalla paljon. Paraati ja muut juhlallisuudet pidetään ulkokentällä lähes 35 asteen kuumuudessa. Vesipulloille ja kännykkäkameroille on käyttöä. Taputukset ovat raikuvia.

-Harkitsin lukion jälkeen yliopisto-opintoja, mutta sitten huomasin ilmoituksen poliisikoulutuksesta. Menin kokeisiin ja tulin hyväksytyksi, Al-Awawaleh jatkaa.

-On hienoa, että naisetkin pääsevät etenemään tällä uralla.

Tiivis koulutus kesti runsaat neljä kuukautta. Valmistuneista 600 poliisista 59 on naisia.

Kaksitoista vuotta sitten poliiseja ei ollut

Miksi suomalaisten pitäisi olla kiinnostuneita poliisikoulutuksesta palestiinalaisten rajoitetulla itsehallintoalueella Lähi-idän Länsirannalla?

Ainakin siksi, että koulutusta on välillisesti rahoitettu sinun ja minun verovaroillani.

Palestiinassa on nyt kaikkiaan noin 8 000 poliisia. Kaksitoista vuotta sitten heitä ei ollut käytännössä yhtäkään. Järjestystä yrittivät pitää yllä erilaiset turvamiehet ja puolihuligaanit.

Avuksi tuli Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatio EUPOL COPPS.

Vuodesta 2006 se on neuvonut ja auttanut Palestiinan hallintoa kehittämään alueen poliisitoimintaa ja nyttemmin myös oikeuslaitosta, lainsäädäntöä ja vankeinhoitoa sekä yleistä turvallisuutta.

Suomalaiset ottavat toiset huomioon

Suomi ja suomalaiset asiantuntijat ovat operaatiossa aktiivisia toimijoita. Tällä hetkellä heitä on mukana yhdeksän. Yksi heistä on koko operaation päällikkö Kauko Aaltomaa.

Ulkomaalaiset alaiset luonnehtivat Aaltomaata todelliseksi herrasmieheksi:

-Hän on kaikessa hyvässä mainio pohjoismainen johtaja. Hänen huoneensa ovi on aina auki – eikä tämä ole vain fraasi.

Kommenteissaan alaiset sanovat omaavansa kokemusta toisenlaisestakin johtamisesta.

-No, yleisesti ottaen me suomalaiset varmaankin osaamme lähestyä kaikkia samalla tavalla. Otamme toiset huomioon, päällikkö itse tuumaa.

Kun Aaltomaa tuli Länsirannalle puoli vuotta sitten, operaatio oli haasteellisessa tilassa.

-Tilanteen korjaaminen on vienyt aikaani, mutta nyt uusi lehti on käännetty. Kun nollasta aloittaa, niin hyvältä näyttää, hän nauraa.

Samat arvot yhdistävät kansallisuuksia

Aaltomaa istuu työhuoneessaan operaation päämajassa Ramallahissa. Se on palestiinalaisten epävirallinen pääkaupunki ja monenkirjava sulatusuuni.

Kirjavaksi voi luonnehtia myös operaation henkilöstöä. Joukossa on noin 70 eri alojen asiantuntijaa EU-maista ja Kanadasta. Lisäksi mukana on arviolta 50 paikallista toimijaa.

Ihmisten kulttuurien, kielten ja menettelytapojen yhteensovittamisen voi kuvitella vievän johdon voimavaroja ja syövän operaation tehoja, mutta Kauko Aaltomaa todistaa toista.

-Itsekin etukäteen odotin vähän senkaltaista sekamelskaa. Meillä kaikilla on kuitenkin samat arvot ja tavoitteet sekä koulutukselliset taustat. Siksi tämä toimii varsin hyvin. Lisäksi kansainväliset sopimukset antavat työllemme selkeät raamit.

Aaltomaan mukaan työn yksiselitteisenä tavoitteena on rakentaa Länsirannalle elämisen edellytykset.

-Sellaiset edellytykset, että ihmiset voivat aloittaa normaalin elämän.

-Lähtökohtana EU:lla on kahden valtion malli. Se tarkoittaa itsenäistä Palestiinan valtiota.

Perheet ja suvut ovat tärkeitä

Haasteita toki riittää. Alue on ensinnäkin suurvaltasuhteiden polttopisteessä, ja Israelin hallinto näyttäytyy toimissaan hyvin voimakkaana ja määrätietoisena.

-Meidän käytännön elämässämme Israelin linja näkyy muun muassa niin, että emme asu Ramallahissa, Kauko Aaltomaa kertoo.

-Asumme Jerusalemissa, jonne poistumme täältä joka päivä työpäivän päätyttyä.

Haastavaa on sekin, että Palestiinalla ei ole istuvaa parlamenttia.

-Hommat eivät ole sillä tavalla hallinnollisesti hallittuja. Perheet, suvut ja klaanit ovat täällä tärkeitä.

-Kaikki vie paljon aikaa, mutta muuten asioita on helppoa hoitaa palestiinalaisten kanssa. He ovat avoimia, ystävällisiä ja varsin koulutettuja ihmisiä.

Pestit ovat usein liian lyhyitä

EUPOL COPPS:in käytännön työstä kertovat lietolainen Jarkko Toivonen ja turkulainen Petri Lamppu.

-Omaa alaani ovat rikostutkimus ja rikostiedustelu, Toivonen tuumaa.

-Sitä osaamista koetan nyt siirtää Palestiinan poliisille.

Kehitystyön kohteita ovat muiden muassa rikostiedustelujärjestelmä ja rikosanalyysi sekä johtaminen, tilastointi ja tietotekniikka.

-Toimimme pääosin strategisella pääesikuntatasolla, mutta yritämme auttaa myös alueellisella käytännön tasolla. Olemme täkäläisten apuna ja tukena, Toivonen tiivistää.

Petri Lamppu työskentelee Turussa tutkinnanjohtajana. Hänen tutkimusalaansa ovat seksuaalirikokset sekä nuoriin ja lapsiin kohdistuvat rikokset.

-Täällä annan nyt neuvontaa samantyyppisten rikosten selvittämisessä. Kulttuurinen ympäristö pitää kuitenkin ottaa huomioon. Se poikkeaa pohjoismaisesta.

Suomalaispoliisit muistuttavat myös teknisten ja lainsäädännöllisten esteiden rajoittavan työtä jonkin verran. Sama pätee Israelin valtion linjauksiin. Palestiinan itsehallinto on sen omilla alueillakin erittäin rajoitettua ja monissa tilanteissa näennäistä.

-Lisäksi monet kriisinhallintapestit ovat tehtävän luonne huomioon ottaen turhan lyhyitä. Jos kohteessa työskentelee vain vuoden, tavaroita pitää alkaa pakata kotimatkaa varten juuri, kun on päässyt hommiin kunnolla kiinni, Toivonen toteaa.

Israelin hallinto haittaa poliisityötä

Länsirannan pohjoiselle Nablusin seudulle on viisasta matkustaa panssaroidulla maasturilla. Tienoo on epävakaata. Aseellisia välikohtauksia voi kehkeytyä.

Kaupunki on suuri. Ympäröivät taajamat mukaan lukien alueella asuu noin 300 000 ihmistä, joista ylivoimainen enemmistö on muslimeja. Osan koti on yhä pakolaisleirissä.

Järjestystä Nablusissa ylläpitää 80 poliisia. Se on liian vähän. Henkilöstövajeen lisäksi toimintaa rajoittaa pätkivä yhteistyö Israelin turvallisuusviranomaisten kanssa.

-Me tarvitsemme sitä yhteistyötä, poliisipäällikkö Iyad Qubha korostaa.

-Paikasta riippuen se toimii tai ei toimi.

Esimerkkinä Qubha mainitsee murhatutkinnan paikassa, jonne pääsyyn tarvitaan Israelin lupa. Joskus luvan saa heti, joskus tunnin päästä ja joskus seuraavana päivänä. Joskus lupapyyntöön ei vastata lainkaan.

-Joissakin tapauksissa tutkijamme menee sitten tällaiselle rikospaikalle omalla vastuullaan siviilivaatteissa, Qubha kertoo.

Nyt ei mennä murhapaikalle. Nyt mennään partiokierrokselle poliisin hyvin käytetyn tuntuisella Land Roverilla, jossa kuljettajan lähin varustus on yhtä kuluneen oloinen Kalašnikov-rynnäkkökivääri.

Tarkoituksena on käväistä poliisiaseman sivupisteessä lähikylässä, mutta sinne asti ei päästä. Israelin viranomaiset eivät anna lupaa.

Ulkomaan palveluksesta on hyötyä Suomessa

Poliisipäällikkö Iyad Qubha kehuu EU:n poliisioperaatiota vuolaasti. Hänen mielestään siitä on ollut paljon apua Nablusin lainvalvonnan kehittämisessä.

Suomalaista lakimiestä Jari-Pekka Paajalaa kehut varmaankin lämmittävät. Hän on rauhanturvaamisen ja siviilikriisinhallinnan seinäjokelainen konkari. Hänen lähes yhtäjaksoinen maailman kriisipesäkkeiden kiertueensa alkoi Libanonista vuonna 1993.

-Ainahan sitä pohtii, saako työllään aikaiseksi odottamiaan tuloksia, Paajala pohtii.

Maaliskuun alusta alkaen hänen työnään on ollut kehittää poliisin ja syyttäjän yhteistyötä Palestiinan alueella. Suomessa hän oli molempia: nimismies, syyttäjä ja välillä myös Kriisinhallintakeskuksen väliaikainen johtaja.

-Ulkomaan palveluksesta on hyötyä kotimaassa. Tätä kautta näkee asioita laajemmin ja oppii pakostakin luovuutta ongelmien ratkaisemisessa. Yhteistyökyky, kielitaito ja toisten kulttuurien ymmärtäminen kehittyvät, Paajala sanoo.

-Isossa kuvassa työllämme on heijastusvaikutuksia Euroopan unionin ja Suomen rajojen turvallisuuteen sekä maahanmuuton hallintaan. Tämä on osa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Paajalan mukaan olennaista on kehitystyön pysyvyys. Se edellyttää lainsäädäntöä. Ilman sitä tulokset jäävät lyhytaikaisiksi.

-Aikaa se vie. Jos kohteena on vaikkapa syyttäjän ja poliisin toimintaan liittyvän lainsäädännön ajantasaistaminen, ei sellaista parissa viikossa tehdä. Omalla sarallaan Suomen sote on tästä käypä esimerkki.

Kirjoittaja osallistui EU:n siviilikriisinhallintaoperaation EUPOL COPPS:n järjestämälle mediamatkalle Jerusalemiin ja Länsirannalle.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic