Uutiset

Milja Aholan muistisairas mies on saanut vammaispalveluita - Kaikki muistisairaat eivät saa

Milja Aholan puoliso Raoul Grönqvist oli 59-vuotias, kun hän seitsemän vuotta sitten sai diagnoosin Lewyn kappale -taudista. Se on rappeuttava aivosairaus.

Ahola selvitti tukimahdollisuudet Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvojan avulla. Hän on tyytyväinen, mitä he Helsingin vammaispalveluista ja Alzheimer-yhdistyksestä saivat silloin, kun mies vielä asui kotona. Viime vuonna puoliso muutti hoitokotiin.

Tärkeää Grönqvistin toimintakyvylle oli saada henkilökohtainen avustaja, jonka kanssa hän pääsi pelaamaan nuoruuden rakasta harrastusta koripalloa.

-Raoul sai myös Kelan korvaamaa vammaispalvelulain yksilöllistä musiikkiterapiaa. Aluksi maksoimme sen itse. Kolmannella kerralla anomus meni läpi. Mieheni oli soittanut klassista kitaraa. Kun muistisairaus eteni, hän ei pystynyt hahmottamaan nuotteja.

Musiikkiterapia auttoi käsittelemään lapsuuden traumoja, jotka nousivat sairastuttua pintaan.

Kaikki eivät osaa kertoa

Vertaistukiryhmässä Ahola on kuullut, että kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin tukien kanssa.

-On kohtuutonta, että henkilökohtaista avustajaa hakiessa edellytetään muistisairaan itse kertovan, minkälaista apua hän hakee. Se on ristiriitaista, koska kyseessä on aivoissa oleva sairaus, johon liittyy myös aloitekyvyttömyys.

Erään muistisairaan potilaan lapsi kertoo, että kunta eväsi vammaispalvelulain mukaiset palvelut hänen muistisairaalta vanhemmaltaan, koska potilas ei osannut itse määritellä hoitotarvettaan.

-Vaikka vanhempani ei osaa aina puhua selkeästi, hän kyllä osaa vastata, kun häneltä kysyy, muistisairaan lapsi kertoi.

Omaiset valittivat hallinto-oikeuteen. Lokakuussa hallinto-oikeus päätti, että muistisairaalle kuuluvat ilmaiset vammaispalvelulain mukaiset palvelut.

Raha syynä

Muistiliittoon huolissaan, että myös uusi vammaispalvelulaki jättää liikaa tulkinnanvaraa, milloin voi soveltaa vammaispalvelulakia ja milloin sosiaalihuoltolakia. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat asiakkaalle ilmaiset, kun taas sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista pitää maksaa.

Nykyisin kunnat ovat myöntäneet kirjavasti vammaispalvelulain palveluita muistisairaille.

-Varmasti hyvin paljon on kysymys rahasta, arvioi Muistiliiton järjestöjohtaja Anna Tamminen.

-Valveutuneet läheiset, joilla on voimavaroja katsoa päätös loppuun asti, valittavat hallinto-oikeuteen. Mielenkiintoista on, että korkeimmasta hallinto-oikeudestakin on tullut ristiriitaisia ratkaisuja, vaikka ulkoapäin tapaukset ovat näyttäneet samankaltaisilta.

Riitaa syntyy niin kuljetuspalveluista, henkilökohtaisesta avusta kuin palveluasumisen asioista.

Oikeuksien päätöksissä on Tammisen mukaan perusteltu, että vammaispalveluissa ei ole ala- tai yläikärajaa. Suomessa on noin 7000 alle 65-vuotiasta muistisairasta ja he ovat Tammisen mukaan usein väliinputoajia. Samoin iäkkäällä muistisairaallakin pitää olla oikeus vammaispalveluihin. Muistiliitto toivoo, että uudesta laista poistetaan viittaus siitä, että muistisairaudet ovat ikääntymiseen liittyviä sairauksia, jotka rajataan vammaispalvelulain ulkopuolelle.

Muistisairaudet ovat neurologisia sairauksia. Jos ikääntymiseen liittyvä viittaus säilyy, jäävät muistisairaat vammaispalveluiden ulkopuolelle.

 

Asiasanat

Uusimmat