Uutiset

Miljardineuvottelut: Matti Vanhasen edustama Suomi ja "säästäväinen nelikko" vaativat EU:n 750 miljardin elvytykseen suurempaa lainaosuutta

Budjettikuria perinteisesti kannattavan Pohjois-Euroopan ja elvyttämisen puolesta puhuvan Etelä-Euroopan jakolinjan rikkoi Saksa, joka on vuosikausien tiukan finanssipolitiikan jälkeen valmis jättielvytykseen.
Eronneen Katri Kulmunin seuraajana valtiovarainministerinä aloittanut Matti Vanhanen (kesk.) käy EU-jäsenmaiden muiden valtiovarainministerien kanssa videoneuvottelut elvytyspaketista. Kuva: Compic/Pekka Sipola
Eronneen Katri Kulmunin seuraajana valtiovarainministerinä aloittanut Matti Vanhanen (kesk.) käy EU-jäsenmaiden muiden valtiovarainministerien kanssa videoneuvottelut elvytyspaketista. Kuva: Compic/Pekka Sipola

Suomi pyrkii pienentämään EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin suorien tukien osuutta ja kasvattamaan lainaosuutta, kun EU:n valtiovarainministerit neuvottelevat lainapaketista tänään tiistaina.

Komission esityksen mukaan 500 miljardin euron suorista tuista ja 250 miljoonan lainoista koostuvasta paketista haetaan piristysruisketta, jolla koronan runtelemat jäsenmaiden taloudet saataisiin elpymään.

Rahaministereillä on edessään vaikea tehtävä, koska elvytyspaketin hyväksyntä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Vastavalittu valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) edustaa kokouksessa Suomea.

Ministerit käyvät elvytyspaketista tänään epävirallisen keskustelun, ja lopullisen päätöksen tekee 19. kesäkuuta Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden pääministereistä tai presidenteistä koostuva EU-huippukokous.

Elvytyspaketin 750 miljardia euroa rahoitettaisiin markkinoilta otettavilla lainoilla. Laina otettaisiin esityksen mukaan komission nimiin, ja jäsenmaat maksaisivat sen takaisin korotettuna jäsenmaksuina.

Paketti hyväksytetään yhdessä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.

Marinin hallitus asetti paketille neljä muutosvaatimusta

Sanna Marinin (sd.) hallitukselle komission ehdotus ei sellaisenaan kelpaa.

Tärkein hallituksen elvytyspakettiin vaatima muutos on se, että suorien tukien osuuden tulisi olla pienempi ja lainojen osuuden suurempi.

– Neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elpymisvälineestä pienenee, hallitus linjasi viime torstaina.

Lisäksi hallitus vaatii, että paketti olisi pienempi kuin 750 miljardia, takaisinmaksuaika esitettyä 30 vuotta lyhyempi, ja että tukea myönnettäisiin lyhyemmällä ajalla kuin nyt kaavailtuna neljänä vuotena.

Eduskunta päättää kantansa pakettiin perjantaina.

Viime torstaina oppositio moitti pakettia kovin sanoin, kun hallitus oli linjannut kantansa siihen.

Rehn: Elvytys tarpeen viennin piristämiseksi, uhkana massatyöttömyys

Valtiovarainministeri Vanhanen painotti maanantaina tiedotustilaisuudessa, että Suomen kannalta on tärkeää, että vientimaiden taloudet elpyvät.

Vanhanen muistutti, että kauppa kuuden EU-jäsenmaan kanssa yksistään muodostaa 40 prosenttia koko Suomen viennistä.

– Jos jokainen vain touhuaa omiaan, se tarkoittaa vain rahan palamista. Suomelle avainasemassa on, että meille tärkeät kauppamaat elpyvät, Vanhanen sanoi.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn otti tänään tiistaina voimakkaasti kantaa elvytyspaketin puolesta.

Rehnin mukaan uhkana on pitkäaikainen taantuma, suurtyöttömyys ja yritysten konkurssiaalto, jos EU-tasolla ei ryhdytä mittaviin elvytystoimiin.

– Viivyttely ja kansallisiin ratkaisuihin nojautuminen johtaisi kriisin kärjistymiseen pahemmaksi, Rehn sanoi Helsingin Sanomille.

Rehn korosti haastattelussa, että komission esitys 750 miljardin euron paketista edistäisi merkittävästi koko Euroopan talouden elpymistä, mikä on tärkeää vientivetoisen Suomen kannalta.

Tarkan markan Saksa hylkäsi budjettikurin

Suomi kuuluu kantoineen pohjoiseurooppalaiseen kerhoon.

Kaikkein tiukin kanta elvytyspakettiin on ollut ”säästäväisellä nelikolla” eli Ruotsilla, Itävallalla, Hollannilla ja Tanskalla.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat elvytyskannoissaan heti säästäväisen nelikon perässä.

Euroopan talouspolitiikan perinteiset jakolinjat rikkoi tällä kertaa Saksa, jolta ehdotus 500 miljardin tukirahastosta alun perin tuli. Saksan mukana sitä ehdotti Ranska.

Velkapelkoisena ja tiukan talouskurin maana tunnettu Saksa on tehnyt selkeän asennemuutoksen koronakriisin talousvaikutusten torjumisessa.

Saksan hallituspuolueet hyväksyivät jo kansallisen 130 miljardin elvytyspaketin. Ranskan oma elvytysohjelma on sekin suuruudeltaan 45 miljardia euroa.

Suomi joutuu tasapainoilemaan EU-politiikassa budjettikurin ja

EKP:n osto-ohjelma nousi yli biljoonaan euroon

Euroopan keskuspankki (EKP) lisäsi viime torstaina kierroksia omissa elvytystoimissaan.

EKP:n neuvosto päätti torstaina kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaa 600 miljardilla eurolla, mikä nostaa hätärahoituksen kokonaissummaksi 1 350 miljardia euroa.

Ilmoitus painoi heti valtionkorot alas esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa.

EKP kertoi, että osto-ohjelmaa jatketaan ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun asti.

Samassa kokouksessa EKP:n neuvosto päätti säilyttää talletuskoron negatiivisena eli -0,5 prosentissa.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic