Uutiset

Miltä näyttää vesitetty ero EU:sta? Brittien brexit-tavoitteet ovat laimentuneet yksi toisensa jälkeen

Kun niukka enemmistö briteistä äänesti kaksi vuotta sitten Euroopan unionista eroamisen puolesta, brexit-leiri riemuitsi maan pääsevän viimein Brysselin holhouksesta. Sen jälkeen lähes jokainen EU-eroon Britanniassa liittyvä lupaus on osoittautunut katteettomaksi.

Kokosimme tähän juttuun brexit-neuvottelujen pääasioita – ja mitä niissä tapahtuu.

Itsenäinen kauppapolitiikka tarkoittaisi kaaosta rajoilla ja kovaa rajaa Irlannissa

Yksi tavoitteista oli itsenäinen kauppapolitiikka, jota Britannia ei kuitenkaan voi toteuttaa ilman kattavaa rajavalvontaa.

Britannian tullivirasto varoitti toukokuussa, että sen on mahdotonta aloittaa rajatarkastuksia vuoden 2021 alussa, jolloin brexitin jälkeisen siirtymäajan on sovittu päättyvän. Tullilta puuttuvat riittävä henkilökunta, välttämättömät tietokoneohjelmat, uusi tullilainsäädäntö ja satamien toimitilat.

Tullirajojen syntyminen tarkoittaisi viraston mukaan Britannian ja Manner-Euroopan välisen rahti- ja matkustajaliikenteen ajautumista välittömään kaaokseen. Lisäksi yksi EU:n erosopimukselle asettamista ehdoista on se, ettei Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin väliselle maarajalle tule rajatarkastuksia. Toistaiseksi Britannian hallituksella ei ole ollut mitään käyttökelpoista ehdotusta siitä, kuinka tarkastukset voitaisiin välttää.

Pääministeri Theresa Mayn hallitus näyttääkin vähitellen olevan taipumassa siihen, että Britannia sopii tulliliitosta EU:n kanssa jollakin uudella nimikkeellä, jolloin rajatarkastuksia ei tarvita ja satamien sekä Irlannin kysymykset saadaan pois päiväjärjestyksestä. Eron kovimpien ajajien mielestä tämä olisi brexit-kansanäänestyksen tuloksen pettämistä, mutta Britannialla ei ole ainakaan tähän mennessä ollut esittää järjestelylle mitään muutakaan vaihtoehtoa.

Tuomiovalta pysyy Luxemburgissa myös brittien virastojen osalta

Toinen brexitin kuuluvimmista tavoitteista oli korkeimman tuomiovallan palauttaminen Luxemburgissa sijaitsevalta EU-tuomioistuimelta brittien omiin käsiin. Tämäkään ei näytä toteutuvan.

Koska Britannialla ei ole valmiuksia omien virastojen perustamiseen, se on pyytänyt, että se voisi eron jälkeenkin olla mukana Lontoosta Amsterdamiin muuttavan Euroopan lääkeviraston EMA:n, Helsingissä toimivan kemikaalivirasto ECHA:n sekä Kölnissä toimivan lentoturvallisuusvirasto EASA:n alaisuudessa.

EU on antanut briteille vaaleanvihreää valoa jatkon suhteen, mutta samalla britit joutuvat jatkossakin hyväksymään sen, että myös brittejä koskevien oikeuskiistojen ylin toimivalta jää Luxemburgiin.

Yli puolet ”puolalaisista putkimiehistä” on todellisuudessa EU:n ulkopuolelta

Kolmas merkittävä syy brexitin kannattamiseen oli uskomus siitä, että maahan on muuttanut liikaa ”puolalaisia putkimiehiä”, siis väkeä muista EU-maista. Vapaasta liikkuvuudesta haluttiin eroon.

Kuitenkin suurin osa Britanniassa asuvista tai sinne muuttavista ulkomaalaisista on kotoisin aivan muualta kuin EU-maista. Britanniaan muutti vuonna 2016 yhteensä 250 000 unionimaiden kansalaista ja samaan aikaan sieltä muutti pois 117 000 EU-kansalaista, jolloin nettomaahanmuutoksi unionin alueelta jäi noin 133 000 ihmistä. Tämä oli noin 50 000 ihmistä vähemmän kuin edellisvuonna.

Euroopan unionin ulkopuolisista maista Britanniaan muutti 2016 yhteensä 264 000 ihmistä ja lähti 88 000, joten EU:n ulkopuolisen nettomaahanmuuton määrä oli 175 000 ihmistä. Tämä oli 57 prosenttia tulijoista.

Suurin EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien ryhmä Britanniassa olivat aasialaiset, ja luku tuskin vähenee, kun Lontoo yrittää sopia kaupan uusista ehdoista kasvavien talousjättiläisten Intian tai Kiinan kanssa. Lontoon on vaikea samanaikaisesti osoittaa aasialaisille ovea ja odottaa aikaisempaa parempia kauppasopimuksia.

Lupaukset säästöistä kääntyivät vakavasti päälaelleen

Britannian kaduilla todennäköisesti näkyvin brexit-kampanjan teema vuonna 2016 oli väite siitä, että Britannia voisi säästää 350 miljoonaa puntaa eli noin 400 miljoonaa euroa viikossa, kun sen ei enää tarvitsisi maksaa EU:n jäsenmaksua.

Vuositasolla luku oli noin 19,44 miljardia euroa.

Väite ei perustunut todellisuuteen, koska siinä ei lainkaan otettu huomioon Margaret Thatcherin vuonna 1985 EU:lta neuvottelemia jäsenmaksupalautuksia, jotka toivat automaattisesti takaisin brittikassaan 4,57 miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi EU:n kassasta maksettiin erilaisia tukia Britannialle lähes 5,7 miljardia euroa vuosittain, joten maan todellinen nettojäsenmaksu oli noin 9,17 miljardia euroa vuodessa eli noin 154 miljoonaa puntaa viikossa väitetyn 350 miljoonan asemesta.

Eroprosessin edetessä puheet brexitin tuomista säästöistä ovat paljastuneet yhä ontommiksi. The Financial Times -lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan, riippuen lopullisesta brexit-sopimuksesta tai siitä, eroaako maa lopulta ilman sopimusta, kuningaskunta menettää eron myötä 1–9 prosenttia kansantulostaan eli vuosittain noin 23–205 miljardia euroa verrattuna tilanteeseen, jossa se jatkaisi EU:n jäsenmaana.

Brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britannian talouskasvu on jo nyt pudonnut kaksi prosenttia aikaisemmasta ennusteesta. Pahimman skenaarion mukaiset menetykset syntyisivät muun muassa työpaikkojen siirtymisenä 66 miljoonan britin markkinoilta 444 miljoonan jäljelle jäävän EU-kuluttajan yhteismarkkinoille, kansainvälisten investointien menetyksinä mantereelle ja brittihallinnon kulujen kasvuna.

Näiden laskelmien mukaan 400 miljoonan euron väitetyt viikkosäästöt kääntyvät hyvässäkin tapauksessa 440 miljoonan ja pahimmillaan jopa 3,9 miljardin euron viikkomenetyksiksi.

Yhteisestä turvallisuuspolitiikasta yritetään pitää kiinni

Vaikka brexitin vaikutukset Britannialle näyttävät lähes kaikilla rintamilla kääntyvän alkuperäisiä tavoitteitaan vastaan, turvallisuuspolitiikassa Yhdistynyt Kuningaskunta on edelleen eurooppalainen suurvalta ja tärkeä liittolainen EU-maille. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja ydinasevaltio.

EU:n brittiläisen turvallisuuskomissaarin Julian Kingin mukaan juuri turvallisuuspolitiikka on alue, jossa EU-maiden ja Britannian tulisi harjoittaa tiivistä yhteistyötä myös brexitin jälkeen.

– Olipa meillä kuinka paljon vain eriäviä näkemyksiä muissa asioissa, yhteistyö kaikilla turvallisuuteen liittyvillä rintamilla on yhteinen etumme, King sanoi komission Berlaymont-rakennuksessa antamassaan haastattelussa.

– Ja turvallisuus pitää ottaa laajalla rintamalla. Se tarkoittaa perinteistä sotilaallista puolustusvalmiutta, mutta myös kykyä vastata uusiin uhkiin. Näitä ovat muun muassa kybersodankäynti, informaatiosota ja tietoverkkojen häirintä.

Vaikka sekä Bryssel että Lontoo ovat korostaneet turvallisuusyhteistyön merkitystä myös jatkossa, silläkään sektorilla uusien askelkuvioiden löytäminen ei ole helppoa.

Hyvä esimerkki tästä on EU:n ja Euroopan avaruusviraston Esan yhteinen Galileo-satelliittipaikannushanke. Britit itse aikanaan vaativat, että satelliittijärjestelmän sotilaallisesti herkimpään tietoon pääsevät käsiksi vain EU:n jäsenmaat. Nyt, kun siitä itsestään on tulossa kolmas maa, joka on jäämässä tiedonvaihdon sisäpiirin ulkopuolelle, Britannia on jopa uhannut rakentaa itselleen oman, kilpailevan satelliittijärjestelmän.

Asiasanat

Uusimmat