Uutiset

Ministeri Kulmuni vastaa ilmastokritiikkiin: Olisi erikoista, jos neljässä kuukaudessa olisi valmista – TEM patistaa teollisuutta rajuihin päästövähennyksiin

Hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta on mahdollinen jo vuonna 2035. Se ei onnistu vain kuluttajia kurittamalla, vaan erityisesti teollisuudelta vaaditaan paljon.
Jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 voi toteutua, teollisuudessa vaaditaan isoja päästövähennyksiä. Takon kartonkitehdas toimii Tammerkosken länsirannalla Tampereella. Kuva: Jukka Vuokola
Jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 voi toteutua, teollisuudessa vaaditaan isoja päästövähennyksiä. Takon kartonkitehdas toimii Tammerkosken länsirannalla Tampereella. Kuva: Jukka Vuokola

Vaikka ratkaisut antavat vielä odottaa, tavoittelee hallitus tosissaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035, vakuuttaa elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.)

– Polku vaatii kovasti töitä. Vielä ei ole selkeää vastausta, miten tehdään, hän myöntää.

Hallitusta on syksyn mittaan kritisoitu sen ensimmäisestä budjetista, joka ei asiantuntijoidenkaan mukaan juuri vastaa kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen.

Kulmuni ei niele kritiikkiä sellaisenaan. Hän korostaa, että hallitus haluaa tehdä päätöksiä tutkimuksiin nojaten, mikä vie aikaa.

– Olisi erikoista, jos neljä kuukautta hallituksen muodostamisen jälkeen olisivat kaikki toimet valmiina. Silloin voitaisiin kysyä, onko valmisteltu virkamiestyönä varjoissa.

“Tarvitaan suuren mittaluokan ratkaisuja”

Toisin kuin moni kuluttaja kokee, päästövähennyksiä ei vaadita vain tavallisilta kansalaisilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) patistaa työhön myös teollisuutta laajalla rintamalla. Jotta hallituksen tavoite voi toteutua jo vuonna 2035, teollisuudessa vaaditaan erittäin rajuja päästövähennyksiä.

– Jos todella halutaan vastata ilmastonmuutokseen, vaaditaan suuren mittaluokan vastauksia ja ratkaisuja, ministeri sanoo.

Teollisuuden roolia erityisesti aikataulun vuoksi korostaa myös TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen. Hän sanoo, että tekniikan kehittyessä teollisuudesta on tehtävissä vuosikymmenien kuluessa “lähestulkoon hiilineutraali”.

– Mutta jos sitä tavoitellaan 11-12 vuoden aikana, pitää panostaa uudella tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa uuden teknologian mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa.

– Lopuksi ratkaisee se, ovatko vähähiilisyyteen tehtävät investoinnit kannattavia.

Liikkeelle teollisuuden omista visioista

Kritiikistä huolimatta mittavia toimenpiteitä – tai tarkemmin sanoen niiden valmistelua – on työn alla.

Hallitus haluaa hälventää teollisuuden päästöpilveä niin sanotusti pohjasta pintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa eri teollisuudenalojen omien näkemysten kuulemista jo ennen lainsäädännön valmistelua.

Kyse on nykypolitiikassa monessa yhteydessä käytetyistä tiekartoista. Niissä toimiala itse kertoo, millaisia konkreettisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja tulossa. Aikataulujen sekä päästö- ja työllisyysvaikutusten lisäksi teollisuus saa kertoa, millaiset ohjauskeinot sen mielestä purevat parhaiten.

TEM:n mukaan menetelmä tarjoaa lainlaatijoille ja niiden valmistelijoille ”aivan uuden näkökulman politiikan teon perustaksi”. Vaikutuksia on lakien lisäksi esimerkiksi teollisuuden ja tutkimuksen rahoituspäätöksiin.

Ilmastopäästöjen kohdalla eniten energiaa käyttävät teollisuudenalat aloittivat vähähiilisyystiekarttansa laatimisen syyskuussa, ja valmista pitäisi olla ensi kesän korvilla. Myös monilta muilta toimialoilta odotetaan ensi vuonna vastaavaa pohjatyötä.

Hakkuumäärät arvioidaan uudelleen

Tiekartat ovat oleellisessa osassa, kun hallitus alkaa keväällä valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.

– Siellähän konkreettiset toimet tehdään, Kulmuni sanoo.

Molemmat on tarkoitus saada valmiiksi siten, että ne voidaan viedä eduskuntaan syysistuntokauden aluksi vuonna 2021.

Jotta päätökset pysyvät linjassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen kanssa, on lukujen täsmättävä. Siksi hallitus jatkaa PITKO-hanketta (pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys), jonka edellinen vaihe julkistettiin viime talvena.

Silloistenkaan laskelmien mukaan hallituksen tavoite ei ole tuulesta temmattu, vaan Suomen on mahdollista päästä hiilineutraaliksi jo ennen vuotta 2040. Tämä edellyttää kuitenkin rajuja päästövähennyksiä nimenomaan teollisuudessa sekä esimerkiksi liikenteessä.

Lisäksi tarvitaan hiilinieluja.

Maataloudessa vuosi 2035 tulee vastaan liian nopeasti, joten katse kääntyy metsiin. PITKO-hankkeen jatkossa selvitetään vielä uudelleen, millaisilla erilaisilla hakkuuskenaarioilla hallituksen tavoite on mahdollinen.

Turvetyöryhmän mietintöä odotetaan

Teollisuuden tiekarttojen ja strategioiden lisäksi ensi vuonna edessä on muun muassa energiaverotuksen kokonaisuudistus sekä erikseen turvealan kohtalosta päättäminen, kun sitä käsittelevä työryhmä saa mietintönsä valmiiksi.

– Ennen kuin poliittisempaan pohdintaan päästään, on tarpeen selvittää, millaisia turvetta käyttäviä laitoksia on ja millaisia vaihtoehtoja niillä on kehittää toimintaansa, Huttunen sanoo.

Myös uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano on hoidettava ensi kesäksi. Biokaasuohjelmaa valmisteleva työryhmä aloitti työnsä viime viikolla.

Fingerpori

comic

Uusimmat