Uutiset

Ministeri Niinistö puolustaa käyttämäänsä haukkumasanaa perustuslakitalebani: “Twiittaajien näkökulma halvensi valiokuntien työtä”

Puolustusministeri Jussi Niinistö on antanut oikeuskanslerille selvityksen kohutusta blogistaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö koki tiedustelulakien puolustamisen velvollisuudekseen. Kuva: Kimmo Penttinen/arkisto
Puolustusministeri Jussi Niinistö koki tiedustelulakien puolustamisen velvollisuudekseen. Kuva: Kimmo Penttinen/arkisto

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) perustelee sananvapaudella helmikuussa julkaisemaansa blogikirjoitusta, jossa hän arvosteli kovin sanoin kahta perustuslakiasiantuntijaa, erityisesti professori Martin Scheininia.

Scheininin ja professori Juha Lavapuron twiittien perusteella eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) päätti, että tiedustelulakeja koskevat mietinnöt oli syytä palauttaa valiokuntiin uudelleen valmisteltavaksi.

Niinistö arvosteli perustuslakitalebaneiksi kutsumiaan asiantuntijoita blogissaan siitä, että he verhoavat omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkivät sosiaalisen median välityksellä painostamaan eduskuntaa.

Blogikirjoituksesta tehtiin oikeuskanslerille viisi kantelua, joihin Niinistö on nyt antanut pyydetyn selvityksen.

Ulkoparlamentaarista vaikuttamista

Niinistön mukaan hänen tarkoituksenaan oli kritisoida erityisesti sitä tapaa, jossa valiokunnissa jo kuultavina olleet asiantuntijat vaikuttivat lainsäädäntöprosessiin ulkoparlamentaarisin keinoin.

Twiittaajat olivat kuvanneet mietintöjä muun muassa heikoiksi tai hylätyiksi tenttivastauksiksi. Tämän perusteella twiittajien näkökulmaa voi Niinistön mukaan luonnehtia eduskunnan valiokuntien työtä halventavaksi.

Eduskunnan virkamiesselvityksessä mietinnöissä ei havaittu selkeitä puutteita, vaan muutamia yksityiskohtaisia seikkoja, joita voitiin mahdollisesti tulkita eri tavoin. Tästä on Niinistön mukaan tehtävissä johtopäätös, ettei tosiasiallista tarvetta palautukseen olisi ollut.

Neuvostoyhteiskunnan ihailua

Niinistö arvosteli blogissaan Martin Scheininia totalitaarisen neuvostoyhteiskunnan ihailijaksi ja viittaisi siihen, että Scheinin on entinen Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen.

Voimakas poliittinen kritiikki oli Niinistön mukaan perusteltua, koska Scheinin on paitsi professori myös omia näkemyksiään aktiivisesti julkisuuteen tuova mielipidevaikuttaja. Näiden roolien sekoittamista Niinistö kuvailee hyvin arveluttavaksi.

Niinistö ei pidä asianmukaisena myöskään sitä, että eduskunnan kuulema Scheinin pyrki vesittämään tiedustelulait avoimella kirjeellään neljälle eduskuntaryhmälle.

– Termi perustuslakitaleban kuvaa erityisesti sitä tapaa, jolla äärimmäisesti johonkin teemaan suhtautuvat henkilöt vievät kaikin keinoin eteenpäin jotakin tärkeäksi kokemansa agendaa.

Eduskunta ehti maaliskuussa hyväksyä tiedustelulait ylimääräisen valiokuntakäsittelyn jälkeen vähäisin muutoksin.

Helsingin poliisi ei ottanut tutkittavakseen Martin Scheininin tekemää tutkintapyyntöä siitä, onko ministeri Niinistö mahdollisesti syyllistynyt blogissaan kunnianloukkaukseen.

Uusimmat