Uutiset

Ministeri Risikko: Isälle liputetaan, vaikkei se olekaan virallista – "ei merkitse eroa arvostuksessa"

Isänpäivänä liputetaan sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan jo nyt käytännössä kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa, vaikkei päivä ole virallinen liputuspäivä.

Risikko kertoo Lännen Medialle, että käytäntö on hälventänyt eroa virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien välillä. Hänen ja sisäministeriön mukaan kaikkia kalenteriin merkittyjä liputuspäiviä noudatetaan.

-Jos liputuspäivä on almanakassa, niin sitä pidetään hyvin vakavasti otettavana asiana, kertoo Risikko.

Isänpäivän asema liputuspäivänä nousi esiin tällä viikolla, kun kristillisdemokraatit jättivät eduskunnassa toimenpidealoitteen, jotta isänpäivä nostettaisiin virallisten liputuspäivien joukkoon. Äitienpäivä on ollut virallinen liputuspäivä siitä lähtien, kun päivät määritettiin sisäministeriön asetuksella vuonna 1978.

Isänpäivä puolestaan liitettiin vakiintuneiden liputuspäivien joukkoon vuonna 1987.

-Korostan, että se, että päivä on vakiintunut eikä virallinen liputuspäivä, ei merkitse eroa isien tai äitien arvostamisessa, sanoo Risikko.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kertoo puolueen tavoitteeksi saada päivälle sama status kuin äitienpäivälle, vaikka liputtaa voi molempina jo nyt.

-Isät ja äidit ovat yhtä lailla tärkeitä kasvattajia, ja heidän roolia halutaan tällä, ehkä pienellä, mutta symbolisella toimenpidealoitteella edistää, toteaa Essayah.

Virallisia päiviä muutettu viimeksi 1996

Virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien suurin ero on, että virallisina liputuspäivinä jokainen valtion virasto ja laitos on velvoitettu pitämään lippua salossa. Vakiintuneiden päivien osalta se on vapaaehtoista.

Viralliset päivät määritetään sisäministeriön liputusasetuksessa, ja päiviä on vuosittain kuusi. Lisäksi vaalipäivinä ja tasavallan presidentin virkaanastujaispäivänä pitää virastoissa liehua lippu salossa.

Virallisia liputuspäiviä on Suomessa edellisen kerran muutettu vuonna 1996, jolloin luetteloon lisättiin maininta vaalipäivistä.

Ministeriö voi myös erikseen määrätä liputuksen, kuten se teki keväällä. Tuolloin koko maassa suruliputettiin menehtyneen tasavallan presidentin Mauno Koiviston muistolle.

Vakiintuneita liputuspäiviä on puolestaan 13. Ministeriön asetuksen sijaan ne merkitään sisäministeriön esityksestä Suomen viralliseen kalenteriin, jota ylläpitää Helsingin yliopiston almanakkatoimisto.

Risikon mukaan almanakkatoimisto päättää siitä, kuinka nopeasti liputuspäivä ilmestyy kalenteriin. Varsinaisen esityksen uudesta liputuspäivästä tekee kuitenkin ministeriö.

Uusilla suosituksilla kokeillaan

Tänä vuonna ministeriö on myös alkanut suositella päiviä, jolloin lipun voi nostaa salkoon. Risikon mukaan suositusten taustalla on samalla selvittää, olisivatko päivät sellaisia, että ne kannattaisi lisätä liputuspäivien joukkoon.

-Haluamme kokeilla, ottavatko suomalaiset päivät omikseen.

Ministeriö esimerkiksi suosittelee liputtamaan koulujen alkamispäivänä ja lapsen oikeuksien päivänä. Risikko kuitenkin muistuttaa, että Suomessa saa liputtaa aina, jos siltä tuntuu.

Liputussääntö on, ettei pimeän aikaan saa liputtaa. Tänä vuonna siihen on kuitenkin tulossa itsenäisyyspäivänä poikkeus.

Sisäministeriö on ohjeistanut, että Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi saa tänä vuonna liputtaa 5.12. kello 18 alkaen itsenäisyyspäivään kello 22 saakka.

Ainoa ehto on, että salossa heiluvan lipun pitää olla riittävän hyvin valaistu.

Virallisia ja vakiintuneita

Viralliset liputuspäivät ovat Kalevalan päivä (28.2), vappu (1.5.), äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai), puolustusvoimien lippujuhlan päivä (4.6.), Suomen lipun päivä (juhannuspäivä) ja itsenäisyyspäivä (6.12.).
Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat päivät, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit sekä tasavallan presidentin virkaanastujaispäivä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat J.L. Runebergin päivä (5.2.), Minna Canthin päivä (19.3.), Mikael Agricolan päivä (9.4.), kansallinen veteraanipäivä (27.4.), Eurooppa-päivä (9.5.), J.V. Snellmannin päivä (12.5.), kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai), Eino Leinon päivä (6.7.), Aleksis Kiven päivä (10.10.), YK:n päivä (24.10.), ruotsalaisuuden päivä (6.11.), isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai) sekä Jean Sibeliuksen päivä (8.12.)
Liputus alkaa pääsääntöisesti aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään kello 21.

Lähde ja lisätietoa: sisäministeriö, intermin.fi.

Asiasanat

Uusimmat