Uutiset

Ministeriö ennustaa maltillista talouskasvua – Työllisyystavoite vaatisi noin prosenttiyksikön ripeämpää kasvua

Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan työllisyysasteen nosto on ensiarvoisen tärkeätä. Muuten julkinen talous ei selviä tulevista maksupaineista. Kuva: Mauri Ratilainen/arkisto
Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan työllisyysasteen nosto on ensiarvoisen tärkeätä. Muuten julkinen talous ei selviä tulevista maksupaineista. Kuva: Mauri Ratilainen/arkisto

Talouskasvu jää tulevina vuosina viime vuosia maltillisemmaksi. Tänä vuonna talous kasvaa 1,6 prosenttia, valtiovarainministeriö ennustaa maanantaina julkaisemassa taloudellisessa katsauksessaan.

Maailmankauppa kasvaa aiempaa hitaammin, mikä heijastuu Suomen viennin kasvuun. Näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat heikentyneet, vaikka ensi vuodesta eteenpäin vientikysyntä kasvaakin taas nopeammin.

Ensi vuonna Suomen talouskasvu hidastuu ministeriön ennusteen mukaan 1,2 prosenttiin ja 1,1 prosenttiin vuonna 2021. Vuosina 2022–23 kasvun ennakoidaan jäävän alle yhteen prosenttiin.

Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

– Suomen talouden kasvu on vaimenemassa. Nopeampi kasvu ja korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä vuosille 2020–2023.

Taloudellisessa katsauksessa on kuitenkin esitetty laskelmia hallitusohjelman tavoitteista. Jotta työllisyys nousisi tarvittavat 60 000 henkeä ennustettua korkeammaksi vuoteen 2023 mennessä, bruttokansantuotteen kasvun tulisi olla vuosittain keskimäärin prosenttiyksikön nopeampaa kuin ministeriö nyt ennustaa.

Kohentamiskeinoja etsitään työmarkkinajärjestöjen kanssa

Työllisyystavoite voidaan kuitenkin saavuttaa hyvin erilaisilla BKT:n kasvu-urilla. Työn tarjontaa voimakkaasti lisäävät toimet voivat jopa alentaa työn tuottavuutta lyhyellä aikavälillä, vaikka niillä on pitkällä aikavälillä talouskasvua ja työn tuottavuutta lisäävä vaikutus.

Ilman työllisyyttä kohentavia toimia julkista taloutta ei saada tasapainoon vuonna 2023.

Hallitus etsii työllisyyden kohentamiskeinoja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Kaikki, jotka näissä kolmikantapöydissä istuvat, tietävät vaikeudet ja poliittiset reunaehdot ja tekevät kaikkensa, jotta eteenpäin päästäisiin, Spolander sanoo.

Hän korostaa, että talouden voimavarat pitäisi saada tehokkaampaan ja laajempaan käyttöön.

– Tällöin puhutaan työvoiman liikkuvuudesta, sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuudesta, hyödykemarkkinoiden kilpailun lisäämisestä, elinkeinotoiminnan tuista ja säätelystä, asuntomarkkinoista ja infrahankkeista.

Danske Bankilta synkempi arvio

Danske Bank alensi maanantaina ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle vuodelle 1,3 prosenttiin ja ensi vuodelle 1,0 prosenttiin. Aiemmassa ennusteessa luvut olivat 1,7 ja 1,2 prosenttia.

Heikentyneitä odotuksia pankki perustelee yksityisen kulutuksen ennakoitua vaisummalla alkuvuodella sekä maailmantalouden aiempaa heikommilla näkymillä, jotka eivät voi olla vaikuttamatta suomalaisiin vientiyrityksiin.

Danske Bankin ekonomistit varoittavat, että talouskehitys vaikeuttaa uuden hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista ja johtaa lisävelkaantumiseen.

Hallituksen politiikan he arvioivat edistävän talouskasvua kuitenkin ainakin aluksi. Pienituloisia suosiva politiikka auttaa pitämään kotimaista ostovoimaa vakaana, ja investoinnit infrastruktuuriin ja koulutukseen tukevat talouskasvua.

Ikääntymiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin yhä ratkaisematta, ja työllisyysasteen nousu uhkaa hyytyä ennen 75 prosentin saavuttamista.

– Hallitusohjelma tulee myös kalliiksi ja uhkaa paisuttaa pysyviä menoja juuri ennen ikääntymisen aiheuttamaa kustannuspaineiden jyrkkää nousua, Danske Bankin suhdannekatsauksessa huomautetaan.

Uusimmat