Uutiset

Ministeriö haluaa siirtää työttömyysturvan vastuuta enemmän maksajille eli Kelalle ja työttömyyskassoille

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on siirtää työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä niiden maksajille eli Kelalle ja työttömyyskassoille, kertoo kasvupalvelujen osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä Lännen Medialle.

-Valmistelussa on ollut sellainen malli tai suunta, että vastuuta siirtyisi enemmän työttömyysturvan maksajille. Tähän liittyvät säädösmuutokset eivät ole kuitenkaan vielä olemassa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille. Maakunnat voivat itse päättää, hankkivatko ne palvelut yksityisiltä markkinoilta vai tuottavatko ne itse.

-Maakunnat voivat rakentaa myös jonkin kombinaation, jossa tuottavat osan palveluista itse ja osan hankkivat markkinoilta, Pihlman sanoo.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että maakunta ei pysty itse tuottamaan kokonaan esimerkiksi koulutuspalveluja. Niitä hankitaan jo nyt yksityiseltä sektorilta.

-Maakunta voi hankkia ison osan työnvälityspalveluista markkinoilta, jos niin päättää. Pakko ei ole.

Maakuntauudistuksessa nykyiset TE-toimistot lakkautetaan, mutta niiden palvelut säilyvät.

-Emme voi vielä tietää, minkä nimisiä nämä organisaatio-olennot ovat, jotka näitä palveluja tarjoavat. Nimen ei tarvitse olla TE-toimisto. Maakunta on kuitenkin velvollinen järjestämään näitä palveluja lakiesityksen mukaan, Pihlman sanoo.

Viranomaispalveluja uusi maakunta ei voi siirtää yksityisille yrityksille. Esimerkiksi päätökset työttömyysetuuden alentamisesta tai karenssista kuuluvat maakunnalle.

Jos uusi lainsäädäntö toteutuu, maakunnilla on Pihlmanin mukaan enemmän vapausasteita miettiä, miten palveluja järjestetään ja millaisia yhdistelmiä niistä voi syntyä.

-Miten yhdistellään esimerkiksi sote-palveluja ja nykyisiä työvoimapalveluja uudenlaisiksi palvelukokonaisuuksiksi asiakkaiden tarpeisiin. Nykyinen lainsäädäntö on aika tiukka siitä, millaisia palvelutapahtumat ovat.

Kunta ja maakunta voivat osallistua kasvupalvelujen tuottamiseen myös yhdessä ja panna siihen kumpikin rahaa.

-Silloin puhutaan allianssi-tyyppisestä tuotannosta. Ensin kunta ja maakunta toteavat, että heillä on yhteisiä tavoitteita ja asiakkaita sekä sellaista osaamista, jota kannattaa laittaa kimppaan ja hankkia vielä yhdeltä tai useammalta palveluntuottajalta allianssiin lisäosaamista, Pihlman kuvailee.

Jos taas kunta ryhtyy tarjoamaan sellaista palvelua, jota markkinoilla jo on, sen täytyy Pihlmanin mukaan yhtiöittää toimintansa.

-Jos kunta haluaa lähteä mukaan kilpailulliseen markkinaan, sen on nykyisenkin kuntalain mukaan yhtiöitettävä toimintansa. Se ei liity ministeriön esitykseen kasvupalvelujen muutoksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt, että työvoimapalveluja siirrettäisiin yksityisille yrityksille jo tämän vuoden aikana.

Lausuntokierrokselta vähän aikaa sitten palannut esitys tuli SAK:lle täysin yllätyksenä. Nykyistä lakia aiotaan muuttaa väliaikaisesti.

-Sitä on perusteltu sillä, että näitä yksityisiä palveluja voitaisiin kokeilla jo etukäteen, ihmettelee sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen SAK:sta.

Nykyisen lainsäädännön nopea muuttaminen on Väänäsen mukaan ensiaskel siihen suureen muutokseen, jota työ- ja elinkeinoministeriö on vuoden ajan valmistellut työvoimapalveluihin.

Maakuntauudistuksessa nykyiset työvälityspalvelut aiotaan muuttaa kasvupalveluiksi.

-Ajatuksena siinä on hallituksen ja valmistelijoiden mukaan ollut se, että TE-toimistoja ei ole. Maakunta hankkisi työnvälityspalveluja yksityisiltä markkinoilta, Väänänen toteaa.

SAK on hänen mukaansa huolissaan, millaisia palveluja uudet maakunnat päättävät tarjota. Rahoitus ohjaa uusien maakuntien toimintaa, eikä kaikilla alueilla ole välttämättä edes yksityisiä työvoimapalveluja tarjolla.

Asiasanat

Uusimmat