Uutiset

Ministeriö ja Kela pohtivat lievennyksiä toimeentulotukea saavien kohteluun — Tällä hetkellä kärsimyskorvaukset täytyy syödä

Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pohtivat mahdollisuutta harkinnan lisäämiseen tilanteissa, joissa toimeentulotuensaajalle myönnetään vahingonkorvauksia onnettomuuden tai rikoksen perusteella.

Nykyisellään Kela katsoo vähäistä suuremmat kärsimys- ja haittakorvaukset tuloiksi, jos henkilö saa toimeentulotukea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenneonnettomuuden tai rikoksen uhriksi joutuneen on ostettava korvausrahoilla ruokaa.

Lännen Media kirjoitti aiheesta tammikuussa (LM 12.1.), lisäksi asiasta on esitetty kaksi kirjallista kysymystä eduskunnassa.

Kela on ehdottanut ministeriölle, että mikäli aineettomat vahingonkorvaukset halutaan etuoikeuttaa toimeentulotuessa, lakia pitää tarkentaa.

-Tällä hetkellä me virkamiehet katsomme, ettei lakia kannata muuttaa tämän yhden yksityiskohdan takia. Keskustelu ministeriön sisällä on kesken, mutta asiassa voitaisiin edetä lain soveltamiskäytäntöä kehittämällä, toteaa hallitusneuvos Susanna Rahkonen STM:stä.

Kela ja ministeriö pohtivat nyt toimeentulolain tulkinnan muuttamista väljemmäksi ja ohjeistuksen tarkentamista.

Kelan mukaan vuonna 2017 erilaiset vahingonkorvaukset vaikuttivat toimeentulotuen määrään 73 henkilön kohdalla. Kela kertoo, ettei sen tietojärjestelmistä pysty erottelemaan suoraan tietoa esimerkiksi siitä, saiko henkilö vahingonkorvauksen kivusta tai haitasta.

Kelan ministeriölle toimittamista tilastoista ilmenee, että liikennevakuutuslain mukainen pysyvän haitan korvaus laskettiin tuloksi toimeentulotukiratkaisussa 17 henkilön kohdalla. Kelan sisäisen kyselyn perusteella kipuun ja särkyyn liittyvät vahingonkorvaukset vaikuttivat viime vuonna noin kymmenen henkilön toimeentulotukeen.

Kelan tilastot asiasta eivät kerro kuitenkaan koko totuutta siitä, kuinka montaa toimeentulotuen saajaa asia koskettaa vuosittain. Läheskään kaikki rikosperusteisiin korvauksiin oikeutetut eivät vaadi kärsimyksestään tai vammoistaan vahingonkorvauksia oikeudessa.

Ministeriössä tämäkin näkökulma tiedostetaan.

-Nykyinen tiukka laintulkinta saattaa johtaa tilanteeseen, jossa henkilö ei hae vahingonkorvauksia, koska katsoo sen sekoittavan vain liiaksi taloudellista palettiaan, arvioi erityisasiantuntija Ritva Liukonen STM:stä.

Ministeriön virkamiesten haluttomuus avata toimeentulolakia tässä vaiheessa johtuu sosiaaliturvaan liittyvistä laajemmista muutostarpeista.

-Toimeentulolain kokonaisuudistus on joka tapauksessa edessä ensi hallituskaudella. Muutokset yksittäisiin pykäliin on tehtävä laajempi kokonaisuus huomioiden, Rahkonen perustelee.

Ennen muutoksia ministeriön virkamiehet haluavat tietää poliittiset linjaukset esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamisesta.

Ministeriöstä muistutetaan, että toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Vaikka henkilö saisi miljoonaperinnön ja onnistuisi tekemään itsensä varattomaksi, sosiaalijärjestelmä ottaa kopin.

-Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus viime kädessä suojaan ja välttämättömään elatukseen, Liukonen totea.

Laki nojaa viimesijaisuuteen

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela pohtivat toimeentulolain väljemmän tulkinnan mahdollisuutta tapauksissa, joissa tuensaajalle myönnetään aineettomia vahingonkorvauksia esimerkiksi kärsimyksestä tai haitasta.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, kun henkilön muut varat tai tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä päivittäisiä menoja.
Tukeen vaikuttavat henkilön kaikki tulot, myös aineettomista vahingoista kuten kivusta, kärsimyksestä tai fyysisestä haitasta maksetut korvaukset. Näitä voidaan maksaa esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai rikoksen uhrille.
Toimeentulotuen saaja joutuu käyttämään korvaukset elämiseensä, sillä vahingonkorvaukset huomioidaan tuloina.
Ministeriön virkamiehet odottavat poliittista linjausta siitä, pitäisikö lakia muuttaa niin, ettei aineettomasta vahingosta maksettuja korvauksia laskettaisi tuloiksi toimeentulotukiratkaisuissa.
Ministeriön virkamiesten linjaus on, että mahdollinen lainmuutos asiassa tapahtuisi joka tapauksessa vasta lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic