Uutiset

“Minun aivot huusivat lähtemään pois tilanteesta, mutta minun kroppani ei toiminut aivojen käskyn mukaisesti” – Alaikäinen seksuaalirikoksen uhri voi lamaantua täysin

Väestöliiton asiantuntija- ja lääkärilausunto auttaa poliisia ja syyttäjää ymmärtämään erilaisia reagointitapoja ja, miten nuoren kehitys vaikuttaa käyttäytymiseen.
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on yksi Väestöliiton asiantuntija- ja lääkärilausunnon kolmesta kirjoittajasta. Uusi lausunto on tehty oikeudenkäyntiä varten. Kuva: Tomi Vuokola
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on yksi Väestöliiton asiantuntija- ja lääkärilausunnon kolmesta kirjoittajasta. Uusi lausunto on tehty oikeudenkäyntiä varten. Kuva: Tomi Vuokola

Joskus voidaan ihmetellä, miksi alaikäinen seksuaalirikoksen uhri ei huutanut apua tai lähtenyt pois, jos se oli mahdollista, vaan lähti vielä tekijän auton kyytiin.

Ihmettelijät eivät silloin ymmärrä, että uhrin hätä ja pelko voivat ilmetä jähmettymisenä, lamaantumisena tai täydellisenä alistumisena.

– Eräs alaikäinen seksuaalirikoksen uhri sanoi: “Minun aivot huusivat lähtemään pois tilanteesta, mutta minun kroppani ei toiminut aivojen käskyn mukaisesti.”, kertoo Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras esimerkkinä.

Lamaantuminen on automaattinen hermostollinen toiminta ja kehon tapa vähentää fyysistä ja henkistä kipua esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tai raiskauksen aikana.

Porras on kirjoittanut lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja Väestöliiton Terapiapalveluiden vastaavan psykoterapeutin Tarja Santalahden kanssa lausunnon alaikäisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä käsitteleviä oikeudenkäyntejä varten. Tänä vuonna julkaistu Väestöliiton lausunto korvaa vuoden 2006 yleislausunnon. Uudessa lausunnossa on uutena vanhaan lausuntoon verrattuna tietoa lapsen ja nuoren normaalista seksuaalisesta kehityksestä ja alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista.

Vastuu on aina aikuisen

Erikoissyyttäjä Leena Salovartio valtakunnansyyttäjänvirastosta sanoo, että lausunto auttaa ymmärtämään, että keneltäkään ei voi odottaa “oikeanlaista uhrikäyttäytymistä.” Uhkaavassa tilanteessa ihmiset voivat käyttäytyä ulkopuolisesta tosi omituisesti.

– Me emme aina ymmärrä, miten nuoret voivat lähteä mukaan eri juttuihin. Ei ymmärretä, jos ei ole tietoa lapsen kehityksestä. Siksi vastuu on aina aikuisen, Salovartio sanoo.

Usein tekijä vetoaa siihen, että alaikäinen halusi tai pyysi tekoja. Hän perustelee sitä sillä, että alaikäinen on omasta vapaasta tahdostaan viettänyt aikaa tämän kanssa tai mennyt tämän luo.

Yksityiskohtaiset kysymykset tärkeitä tutkinnassa

Salovartion mukaan lausunto auttaa myös siinä vaiheessa, kun tekijälle aletaan vaatia rangaistusta. Eli mitä kaikkea henkisiä seuraamuksia uhrille voi vielä tulevaisuudessa koitua kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikoskomisario Saara Asmundela on Helsingin poliisilaitoksella tutkinnanjohtajana ryhmässä, joka tutkii seksuaalirikoksia.

– Joudumme kysymään uhrilta hyvinkin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Yritämme selittää, miksi kysytään, että uhrille ei jää mielikuvaa, että häntä syyllistetään.

Oikeudenkäyntiä varten on tärkeää, että esitutkinta on tehty mahdollisimman perusteellisesti.

Alaikäisellä uhrilla myös kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea.

Uusimmat