Uutiset

Mistä löytyy investointien turbonappi? Metsäteollisuus toivoo hallitukselta lupausta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kartoittaa hallituksen syyskuun budjettiriihtä varten, miten voitaisiin tukea yksityisten investointien liikkeelle lähtöä. Ministeri Mika Lintilän mielestä nyt pitäisi painaa turbonappia.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toivoo hallitukselta selkeää näkemystä puun saatavuudesta ja panostuksista tavaraliikenteen tie- ja rataverkkoon. Kuva: Mauri Ratilainen/arkisto
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toivoo hallitukselta selkeää näkemystä puun saatavuudesta ja panostuksista tavaraliikenteen tie- ja rataverkkoon. Kuva: Mauri Ratilainen/arkisto

Metsäteollisuuden suunnittelupöydillä makaa useita jättimäisiä investointihankkeita. Nyt valtiosihteeri Martti Hetemäki kartoittaa hallituksen syyskuun budjettiriihtä varten, miten turbonappia painamalla voitaisiin tukea yksityisten investointien liikkeelle lähtöä.

– Investointien osalta tarvitaan selkeä näkemys puun saatavuudesta ja panostuksista tavaraliikenteen tie- ja rataverkkoon, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Hallitus aikoo toteuttaa teollisuutta koskevan energiaverotuksen uudistuksen, mistä metsäteollisuus tarvitsisi mielellään yli vaalikauden ulottuvan näkymän.

– Sen pitää kannustaa vielä fossiilisia polttoaineita käyttäviä tehtaita siirtymään päästöttömään sähköön. Jos sen sijaan ajetaan nämä tehtaat pois Suomesta, se ei ole investointi.

Lisäksi pitäisi Jaatisen mukaan saada hallitukselta selkeä näkemys siitä, mitä hallitus tekee, jos maailmantalous menee oletettua huonompaan suuntaan eikä työllisyystavoitetta saavuteta.

– Hallitus voisi antaa budjettiriihessä sitoumuksen, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä, vaikka taloustilanne heikkenee, Jaatinen ehdottaa.

Myös teknologiateollisuudentoimitusjohtaja Jaakko Hirvola korostaa yritysten toimintaympäristön ennustettavuuden merkitystä. Tällöin puhutaan energian hinnan lisäksi verotuksesta.

Myös investointien tarvitsemien lupien saantia pitäisi saada sujuvammaksi, sillä investointeja on paljon lupajonossa.

Business Finlandin kautta jaettavia avustuksia ollaan korottamassa.

– Innovaatiopanostuksia kannattaa suunnata suomalaisille vahvuusalueille, joissa voitaisiin saada nopeasti uutta liiketoimintaa liikkeelle, Hirvola sanoo.

Nopeammin kannattaviksi

Elinkeinoelämäntutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ehdottaa investointien poisto-oikeuksien vapauttamista yksityisten investointien vauhdittamiseksi.

– Kun yritykset voivat verotuksessa vähentää vapaammin investointikustannuksia heti investoinnin valmistuttua, se kääntää investoinnin nopeammin kannattavaksi.

Kangasharjun mukaan tällä on ollut voimakkaita vaikutuksia investointeihin USA:ssa, Britanniassa ja Kiinassa.

Suomessa tehtiin kymmenkunta vuotta sitten korotettu poistokokeilu, mutta Kangasharjun mukaan se oli liian lyhytaikainen.

– Muutoksen pitäisi olla pysyvä, sillä investoinneissa menee aikaa suunnitteluun ja lupien hakemiseen. Siksi sitä ei pidä tehdä vain kahdeksi vuodeksi.

Kangasharjun mielestä investointien vauhdittamiseksi tarvitaan lisäksi työvoiman tarjontaa lisääviä työmarkkinauudistuksia, jotta yritys voi varmistua siitä, että investointien valmistuttua riittää työvoimaa.

Riskirahoitusta tarvitaan

Suomen Yrittäjienpääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa, ettei yksityisiä investointeja tehdä sen takia, että valtiovalta niitä haluaa, vaan investointikohteen on oltava kannattava.

– Business Finlandin rahoituksen lisääminen on järkevää, mutta on katsottava, että apu kohdentuu tutkimus- ja innovaatiotoimintaan eikä Business Finlandin hallinnolliseen pyörittämiseen.

Kuismasen mukaan investoivat yritykset eivät saa rahaa kovin halvalla, vaikka korot ovat alhaalla. Se johtuu hänen käsityksensä mukaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääntymisestä.

– Riskirahoitusta pitäisi olla paremmin saatavilla. On vaikea saada sadan prosentin luototusta investointikohteeseen ilman, että rahoittajana on mukana myös joku muu kuin pankki, esimerkiksi Finnvera. Tästä on vähemmän keskusteltu, Kuismanen sanoo.

Kilpailijoista on jääty jälkeen

Valtiosihteeri Hetemäki vaatii selvityksen kotimaisten investointien liikkeelle lähdön tukemisesta valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) toimeksiannosta.

– Suomi on investoinneissa jäänyt selvästi kilpailijoista kuten Ruotsista. Nyt pitäisi painaa turbonappia, Lintilä perusteli.

Lintilän mukaan investointeja tarvitaan ennen kaikkea tuottavuuden nostamiseksi.

– Saimme viime kaudella kustannuskilpailukyvyn kuntoon, mutta tuottavuuskilpailukyky ei ole kunnossa.

Ongelmana on Lintilän mukaan ollut myös se, että Suomessa investoinnit ovat menneet seiniin, kun tarvittaisiin enemmän tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä koneinvestointeja.