Uutiset Helsinki

Mistä on kyse historian suurimmassa poliisioikeudenkäynnissä? – Jättimäisessä käsittelyssä syytettynä poliisin korkein johto

Hovioikeudessa alkaneelle oikeudenkäynnille on varattu jopa yli 40 käsittelypäivää. Tuomiota saadaan odottaa ainakin ensi syksyyn asti. Tapauksen rikostutkinta alkoi jo vuonna 2013. Perjantaina oikeuteen saapuivat syytetyistä paikalle Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja KRP:n päällikkö Robin Lardot.
Syytetyistä hovioikeuteen saapuivat keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot (eturivissä toinen vasemmalta) ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio (eturivissä oikealla). Syytettyjen vierellä istuvat näiden asianajajat. Kuva: Joel Maisalmi
Syytetyistä hovioikeuteen saapuivat keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot (eturivissä toinen vasemmalta) ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio (eturivissä oikealla). Syytettyjen vierellä istuvat näiden asianajajat. Kuva: Joel Maisalmi

Helsingin hovioikeus aloitti tänään perjantaina poliisijohdon virkarikossyytteiden pääkäsittelyn.

Päivän istunnossa valtionsyyttäjä Mikko Männikkö esitteli vaatimuksensa ja syytetyt vastauksensa.

Historian laajimmassa poliisioikeudenkäynnissä on syytettynä kahdeksan poliisia. Syyttäjä vaatii heille virkavelvollisuuden rikkomisesta neljän kuukauden ehdollisia vankeusrangaistuksia tai ankaria sakkoja kuten hovioikeudessa.

Kaikki syytetyt kiistävät rikokset.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki poliisijohtoa koskevat syytteet aiemmin viime kesäkuussa.

Perjantain istuntoon saapuivat syytetyistä ainoastaan keskusrikospoliisin (KRP) päällikkö Robin Lardot ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Molemmat olivat virastaan pidätettyjä noin vuoden ajan, mutta he palasivat tehtäviinsä, kun käräjäoikeus hylkäsi syytteet.

Kahdeksan syytettyä

Syytettynä ovat lisäksi muun muassa ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroa, Helsingin poliisilaitoksen entinen päällikkö Jukka Riikonen ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. Muut syytetyt ovat alemmissa virkatehtävissä työskenteleviä poliisimiehiä.

Aarnio istuu tällä hetkellä tuomiota huume- ja virkarikoksista, ja torstaina hän sai syytteen murhasta, koska hän tiesi syyttäjän mukaan ennalta palkkamurhasta, joka hänen olisi pitänyt kyetä estämään.

Osa virkarikoksista epäillyistä poliiseista toimii nykyään muissa tehtävissä kuin epäiltyjen rikosten tapahtuma-aikaan.

Paatero ja Riikonen ovat eläkkeellä.

Syyttäjä: Aarnio sotki tietolähderekisteriä tahallaan

Syytteissä onkyse siitä, rikkoivatko syytetyt virkavelvollisuuttaan, kun Helsingin huumepoliisin käyttämistä tietolähteistä ei pidetty rekisteriä vuosina 2008–2013.

Helsingin poliisin päälliköt ovat syyttäjän mukaan sallineet tietolähdetoiminnan sääntöjen vastaisesti ilman rekisteröintiä.

Poliisijohto taas on syyttäjän mukaan laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa huumepoliisin toimintaa ja puuttua tietolähteiden rekisteröinnin puutteisiin.

Syytettynä olevat kahdeksan poliisia muodostivat epäiltyjen rikosten aikaan komentoketjun, joka vastasi tietolähdetoiminnasta.

Syyttäjä uskoo, että Aarnio sotki tarkoituksellisesti tietolähderekisteriä salatakseen hämäräpuuhiaan poliisin sisällä. Syyttäjän mukaan loput syytetyt tiesivät ongelmista, mutta katsoivat niitä läpi sormien.

Tietolähteiden kirjaukset tarpeen korruption ehkäisemiseksi

Tietolähderekisteri on poliisin salainen työkalu.

Sääntöjen mukaan poliisin on kirjattava tietolähteensä ja kaikki näiden kanssa tehty yhteistyö rekisteriin. Vain tällä tavoin toimintaa on mahdollista valvoa.

Tietolähdetoiminta tarkoittaa poliisin ja rikollismaailman vinkkimiesten välistä salaista yhteistyötä, jossa poliisi saa tietoa esimerkiksi suunnitteilla olevista tai jo tehdyistä rikoksista.

Valvomattoman toiminnan riskinä on esimerkiksi poliisimiesten ja rikollisten liiallinen lähentyminen ja tietolähteiden turvallisuuden vaarantuminen.

Syytetyt: Tietolähdesäännökset ovat epäselviä

Syyttäjän mukaankäräjäoikeus katsoi virheellisesti, ettei tietolähteitä voinut kirjata mihinkään, koska olemassa ei ollut valtakunnallista rekisteriä, johon lähteet olisi oikeuden mukaan pitänyt merkitä.

Paikallisten eli poliisilaitosten omien rekisterien käytöstä taas ei oltu tehty muodollista hallinnollista päätöstä, mikä käräjillä syyttäjänä olleen Harri Tiesmaan mukaan ”näytti pelastaneen Helsingin poliisin syytteistä”.

Syyttäjän mukaan mikä vain rekisteri olisi ollut lainmukainen.

Valtakunnansyyttäjän tulkinnan mukaan käräjäoikeus arvioi, että poliisijohto täytti virkavastuunsa, kun se oletti toisten tahojen puuttuvan sääntöjen rikkomuksiin. Olettamisen sijaan virhe olisi pitänyt korjata, syyttäjä vaatii.

Aapion vastauksen mukaan hänen tietoonsa ei tullut, että tietolähdetoiminnassa olisi ollut virheitä.

Lardot on vastauksensa mukaan puuttunut kaikkiin hänen tietoonsa saatettuihin epäkohtiin esimerkiksi päivittämällä määräyksiä salaisista pakkokeinoista.

Tietolähteitä sääntelevät säännökset ovat useiden syytettyjen vastausten mukaan ristiriitaisia ja epäselviä.

Tuomio vasta ensi syksynä

Hovioikeus on varannut jutun käsittelylle yhteensä 42 käsittelypäivää.

Käräjäoikeudessa vyyhtiä käsiteltiin yhteensä 60 päivää.

Käsittelyn jälkeen hovi pohtii tuomiota, jonka se antaa aikaisintaan ensi syksynä.

Jo 2013 alkanut rikostutkinta kesti lähes viisi vuotta. Sisäministerinä ollut Päivi Räsänen (kd.) teki asiasta tutkintapyynnön, kun asian selvittäminen poliisin sisällä ei onnistunut.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic