Uutiset Helsinki

“Mitä eliitti edellä, sitä kansa perässä” — Professori penää käytöstapoja ja tiettyä sivistyksen tasoa poliitikkojen keskusteluihin

Valtio-opin professori Kimmo Grönlund kritisoi valtakunnanpoliitikkoja epäkunnioittavasta ja karkeasta puhetavasta. Hän muistuttaa, että se rapauttaa luottamusta päätöksentekoon ja siihen, että sovittuja sääntöjä myös noudatetaan.
Professori Kimmo Grönlund sanoo, että demokratia edellyttää sitä, että poliittinen järjestelmä on legitiimi eli hyväksyttävän arvoinen kansalaisten silmissä. Kuva: Jori Liimatainen

Karkea, epäkunnioittava ja suvaitsematon kielenkäyttö politiikassa rapauttaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Luottamuksen puute taas on uhka koko demokraattiselle yhteiskunnalle.

Näin sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

– Demokratiassa keskinäinen kunnioitus on erittäin tärkeä perusarvo. Sen ansiosta pystymme luottamaan siihen, että toinen kohtelee meitä ihmisenä sekä kykenemme toimimaan yhdessä ja uskomaan siihen, että yhdessä tehtyjä päätöksiä myös noudatetaan, Grönlund sanoo.

– Ei voi ajatella, että demokratiassa ne, jotka eivät saa tahtoaan läpi, eivät yhtäkkiä noudattaisikaan lakeja. Siihenhän tämä voi pahimmillaan johtaa, ja sitä ei kukaan vastuuntuntoinen ihminen halua.

Grönlund on huolissaan siitä, minkälaisessa valossa esimerkiksi viime aikojen tapahtumat valtakunnanpolitiikassa näyttäytyvät kansalle.

– Tarkoitan Anne Berner -kohua ja sitä miten perustuslakiasiantuntijoita on halveerattu ihan ministerin toimesta. Näin paha ylikuohunta on huono asia. Se ei ole omiaan kasvattamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Grönlund viittaa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) blogiin, jossa tämä nimitteli oikeustieteen professoreita Martin Scheininiä ja Juha Lavapuroa ”perustuslakitalebaneiksi”.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan ilmoitti tiistaina, ettei aio lähteä seuraavalle eduskuntakaudelle vaan siirtyy ruotsalaisen SEB-pankkikonsernin hallitukseen. Tämä sai keskustan rivit kuohumaan puolueen sisällä synnyttäen mustamaalaamista ja petturisyytöksiä, mikä saattaa Grönlundin mukaan antaa kansalle mielikuvan politiikasta likaisena pelinä

Politiikan puheessa epäkunnioittava ilmapiiri

Grönlund penää keskusteluihin sivistystä, poliittista korrektiutta ja poliittisia pöytätapoja. Hän muistuttaa, että parlamentin pitäisi olla keskinäisen kunnioituksen ja sivistyneen keskustelun kehto.

– Epäkunnioittava puhetavan leviäminen tarkoittaa myös keskinäisen kunnioituksen katoamista. Mitä eliitti edellä, sitä kansa perässä, hän sanoo.

Grönlund muistuttaa, että myös pääministeri Juha Sipilä on kutsunut perustuslakiasiantuntijoita “kaiken maailman dosenteiksi”. Aleksander Stubb puolestaan vitsaili, että “on kolme syytä haluta professoriksi: kesä-, heinä- ja elokuu”. Ulkoministeri Timo Soini taas on käyttänyt seksuaalivähemmistöistä puhuessaan termiä “homorummutus” ja vihervasemmistoaktivisteista nimitystä “fillarikommunistit”.

– Politiikkaan on tullut keskusteluilmapiiri, jossa on entistä hyväksyttävämpää puhua epäkunnioittavasti erilaisista ihmisistä, oli sitten kyseessä asiantuntijat tai maahanmuuttajat, Grönlund toteaa. 

“Mutta sitten tuli finanssikriisi, lama, joka aiheutti ennen näkemättömän työttömyyden ja näköalattomuuden tunteen. Niihin löydettiin sijaiskärsijäksi maahanmuutto.”

Vielä 2000-luvun alkuvuosina Suomessa elettiin arvoliberalismin kiihkeintä aikaa, josta yksi osoitus on Tarja Halosen valinta presidentiksi. Suomi oli liittynyt Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja maa lipui kohti kansainvälisempää ja arvoiltaan vapaamielisempää suuntaa.

– Politiikan tutkimuksen mukaan saman kehityksen olisi pitänyt jatkua lineaarisesti eteenpäin kohti vahvempaa naisten sekä uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen tasa-arvon lisääntymistä, Grönlund selvittää.

– Mutta sitten tuli finanssikriisi, lama, joka aiheutti ennen näkemättömän työttömyyden ja näköalattomuuden tunteen. Niihin löydettiin sijaiskärsijäksi maahanmuutto. Vuoden 2015 pakolaiskriisi teki maahanmuutosta vielä helpomman “syyllisen”.

Grönlundin mukaan tavallisten ihmisten pahoinvointi nosti valtaan erilaisia populistiliikkeitä, joista esimerkkeinä Brexit ja Donald Trumpin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.

Populistijohtaja yksinkertaistaa ja vitsailee

Populistijohtajien tehokas metodi on asioiden yksinkertaistaminen ja niillä vitsailu.

– Totta kai taustalla on jollakin tasolla myös loukkaamisen ja halveeraamisen tahto, Grönlund sanoo.

– Näkyvimmin tällaista puhetapaa käyttää Donald Trump. Hän sanoo melkein mitä tahansa, eikä häntä voida saattaa mistään vastuuseen.

Tämä uppoaa tiettyyn äänestäjäkuntaan, harvoin kuitenkaan enemmistöön. Riittävän moneen kuitenkin, jotta karkealla puhetavalla voi päästä valtaan.

Koska puhetapa on ollut tehokas tietyillä johtajilla, sitä matkitaan.

– Myös Suomessa on tapahtunut joiltakin osin tällaista taantumista. Vaikea ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta toivoisinpa, että tällaisesta epäkunnioittavasta keskustelutavasta päästään eroon

Grönlund muistuttaa, että demokratiassa poliittisen järjestelmän on oltava legitiimi eli hyväksyttävän arvoinen kansalaisten silmissä.

– Parhaiten tämä onnistuu niin, että vuorovaikutuksessa säilytetään tietynlainen sivistyksen taso.

Uusimmat