Uutiset

Mitä kaikkea maskikohusta nyt tiedetään? Kokosimme vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin epäonnistuneesta miljoonakaupasta

Huoltovarmuuskeskus hankki kymmenellä miljoonalla eurolla suojaimia terveydenhuollon käyttöön. Tähän mennessä toimitetut maskit eivät kelpaa laadultaan sairaalakäyttöön.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui tehtävästään maskikohun vuoksi. Kuva: Arttu Laitala
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui tehtävästään maskikohun vuoksi. Kuva: Arttu Laitala

Koronapandemia on johtanut hengityssuojaimien, kirurgimaskien ja muiden suojavälineiden ennen näkemättömään kulutukseen.

Suomessa on kannettu huolta suojaimien loppumisesta sairaanhoitopiireissä ja yksityisissä hoiva- ja sosiaalipalveluiden yksiköissä.

Viime kuussa huoltovarmuuskeskus (HVK) jakoi käyttöön aiemmin varastoimiansa suojaimia, jotka keskuksella oli olemassa sikainfeluenssaepidemian jäljiltä. Tarve suojaimille on niin kova, että HVK ryhtyi uusiin hankintoihin suojien ostamiseksi.

Tällä viikolla Suomeen saapui ensimmäiset uusissa hankinnoissa ostetut suojat, ja kävi ilmi, etteivät ne kelpaa laadultaan sairaalakäyttöön.

Kymmenen miljoonan euron arvoisten kauppojen taustalla on epätyypilliset myyjät ja huijausepäilyjä, selviää Suomen Kuvalehden torstaina julkaisemasta jutusta.

Lännen Media kokosi vastaukset maskikohun keskeisimpiin kysymyksiin.

1. Miten kaupoista päätettiin huoltovarmuuskeskuksessa?

Kahden henkilön allekirjoitukset riittivät miljoonien eurojen epäonnistuneiden suojainkauppojen tekemiseen, STTkertoo.

HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström sanoo STT:lle, että HVK:n hankinnat toteutetaan niin, että alempi toimihenkilö esittää hankintapäätöstä ja sen hyväksyy ylempi toimihenkilö.

Hankintoja tekevät organisaation sisällä eri työntekijät riippuen siitä, mitä ollaan ostamassa.

2. Kuka huonolaatuiset maskit myi, missä ovat rahat?

Suomeen jo saapuneista ja heikkolaatuisiksi testeissä todetuista suojaimista HVK teki kaupat liikemies Onni Sarmasteen kanssa, HVK:n irtisanoutunut toimitusjohtaja kertoi.

Muun muassa pikavippiyritystä aiemmin pyörittänyt Sarmaste on ulosottovelkainen.

HVK:n Louneman mukaan Sarmasteelle on maksettu koko kauppahinta, joka on arvoltaan noin viisi miljoonaa euroa.

Sarmaste kertoo Iltalehdelle, että hän on jo maksanut suojaimet kiinalaiselle tehtaalle, joka ne valmisti. Loput rahat ovat hänen pankkitilillään.

Hän ei suostunut kertomaan, paljonko hän on itse suojaimista maksanut.

Sarmaste kommentoi Iltalehdelle, että hän on valmis neuvottelemaan kauppasummasta tai rahojen palauttamisesta.

3. Tiina Jylhän rahat jäädytetty

HVK teki kaupat myös kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhän kanssa. Hänet on tuomittu aiemmin talousrikoksista.

Jylhän kautta hankitut suojaimet eivät ole vielä saapuneet. Hän kommentoi Iltalehdelle, että toimitus saapuu Suomeen Kiinasta huhtikuun loppupuolella.

HVK:n Louneman mukaan Jylhälle on maksettu noin 2,5 miljoonaa euroa, mikä on puolet koko kauppasummasta. Helsingin Sanomien mukaan virolainen Luminor-pankki on jäädyttänyt Jylhälle maksetut rahat.

Jylhä valtuutti Onni Sarmasteen neuvottelemaan suojainkaupasta HVK:n kanssa. Suomen Kuvalehdessä Jylhä sanoo, että Sarmaste on huijannut häntä. Ilmeisesti Jylhä ei tiennyt, että Sarmaste on kauppaamassa HVK:lle suojaimia myös omien yhteyksiensä kautta.

4. Suojainhankinnoista tekeillä selvitys

HVK:n hallitus toimittaa laajan selvityksen Kiinasta tehdyistä kasvosuojainhankinnoista tiistaihin mennessä.

Keskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui perjantai sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi, ettei Lounema nauti enää pääministerin luottamusta.

– Huoltovarmuuskeskuksen johtaja on pyytänyt tänään eroa tehtävästään. Ero astuu voimaan välittömästi, kertoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Haatainen sanoi, ettei suojainhankinnoissa noudatettu riittävää huolellisuutta.

HVK:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitetty Janne Känkänen sanoo, että hän uskoo keskuksen henkilöstön toimineen maskikaupoissa vilpittömästi. Känkänen on työ- ja elinkeinoministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden johtaja.

Suojaimien hinnat ovat koronapandemian takana nousseet jyrkästi, ja niistä on pulaa kaikkialla.

Se selittää Känkäsen mukaan sitä, miksi HVK turvautui suojainkaupassa tekemään hankinnat epätyypillisiltä tahoilta.

5. Missä huonolaatuisiksi osoittautuneet suojaimet ovat nyt?

Tämän viikon tiistaina 7. huhtikuuta sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen (vas.) kertoi, että huoltovarmuuskeskuksen varastoihin saapuu ulkomailta lentorahdilla suuri määrä hengityssuojia.

Ensimmäinen erä tarvikkeita saapui tiistaina. Siihen kuului noin kaksi miljoonaa kirurgimaskia ja yli 200 tuhatta hengityssuojaa.

Keskiviikkona kävi ilmi, että miljoonien eurojen arvoiset suojaimet eivät sovellu käytettäväksi sairaaloissa. Suojaimet testattiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.

VTT:n mukaan suojuksia voidaan kuitenkin käyttää hoivapalveluissa, jossa tarvittavia suojaimia koskevat eri standardit.

Suojat on nyt toimitettu käyttöön hoiva- ja sosiaalipalveluita varten.

6. Mistä maskeja nyt hankitaan?

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt sopimuksen ainakin kahden suomalaisen yhtiön kanssa suojavälineiden hankinnasta, sanoo HVK:n väliaikainen toimitusjohtaja Känkänen.

Känkäsen mukaan suomalaisyhtiöiden, joiden kanssa kaupoista on sovittu, tuotteiden laatu on varmistettu VTT:ssä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Tulemme varmistamaan, että tehtyihin varustekauppoihin ei liity epäselvyyksiä, Känkänen vakuutti.

HVK:lta irtisanoutuneen Louneman mukaan ensi viikolla Suomeen saapuu vielä useita lentokoneellisia suojavarusteita.

Lännen Media kertoi torstaina, että HVK on luokitellut salaisiksi tiedot, jotka koskevat ensi viikolla Kiinasta Suomeen tuotavien hengityssuojainten sopijaosapuolia.

Tiedot tavarantoimittajista näkyvät sosiaali- ja terveysministeriön saamissa asiakirjoissa, mutta ministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas ei kommentoinut torstaina sitä, tuleeko koronakriisin vuoksi hankittavia hengityssuojaimia edelleen Kiinasta esimerkiksi liikemies Sarmasteen kautta tai miltä tahoilta suojaimia ylipäätään ostetaan.

– Nämä ovat (salaisiksi) leimattuja papereita, joten siihen en voi ottaa kantaa, hän sanoi haastattelussa.

7. Kymmeniä maita vedätetty

Suomi ei ole ainoa maa, johon on päätynyt huonolaatuisia suojavarusteita, Yle uutisoi.

Täysin käyttökelvottomia tai heikkolaatuisia suojavarusteita on päätynyt koronakriisin aikana useisiin kymmeniin maihin, kuten Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Italiaan.

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on pidättänyt Britannian yleisradio BBC:n mukaan yli 120 ihmistä 90 maassa väärennettyjen lääkkeiden sekä hoito- ja suojavälineiden kauppaamisesta koronapandemian aikana.

Interpol on takavarikoinut väärennöksiä kymmenien miljoonien eurojen arvosta.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic