Uutiset

Mitä Laestadius ajattelisi synnyttämästään herätysliikkeestä? – uusi ooppera kysyy ja vastaa

Mitä Lars Levi Laestadius sanoisi tämän päivän vanhoillislestadiolaisuudesta?

Sitä pohditaan Jyrki Linjaman oopperassa Kolme kirjettä Laestadiukselle, jonka kantaesitys on heinäkuun lopulla Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla Kokkolassa. Erityisesti tarkastelussa on naisen asema.

-Naisia on äitihahmoina liikkeessä kunnioitettu, mutta he eivät ole koskaan saaneet päättäjinä, puhujina ja julistajina samaa asemaa kuin miehet. Tuomiovaltaakin ovat käyttäneet miehet, sanoo Esa Ruuttunen.

Ruuttunen, jolla on komean musiikkiuran lisäksi myös papin pätevyys, laulaa oopperassa Laestadiuksen roolin. Hänen ideastaan lestadiolaisuusoopperaa ryhdyttiin myös tekemään. Ruuttusen mielestä Laestadius ansaitsee oopperan siinä kuin muutkin kirkkohistorian suurmiehet.

Laestadius saa kirjeitä tulevaisuudesta

Oopperassa Laestadius saa kirjeitä tulevaisuudesta. Niissä kerrotaan laulajasta, jolta vanhoillislestadiolainen liike on kieltänyt oopperan, 1980-luvun hoitokokouksista sekä lasten hyväksikäyttökohuista.

Mikään näistä ei oopperassa Laestadiusta miellytä, mutta jälkimmäisin murtaa hänet.

Ruuttunenkin on pöyristynyt siitä, että lapsia on käytetty hyväksi piireissä, joissa uskonnon pitäisi määrittää rajoja väärälle käytökselle. Vanhoillislestadiolaisuuden lisäksi tunnetuimmat tapaukset ovat katolilaisen kirkon pappien keskuudesta.

-Kärjistyykö tämä piireissä, joissa on voimakkaasti rajattua uskonnollisuutta ja tiukkoja sääntöjä? Onko siellä suurempi vaara sääntöjen rikkomiseen salassa? kysyy Ruuttunen.

Ei “sotasyyllisten” etsintää

Oopperan tekijöiltä on kysytty ennalta, että “miksi tätä vielä revitään auki”. Joidenkin mielestä esimerkiksi vanhoillislestadiolaisen liikkeen hyväksikäyttötapauksia on puitu jo kylliksi.

Ruuttunen vastaa, että ei ole tarkoitus etsiä uudelleen “sotasyyllisiä”.

-Oopperan voi nähdä yleispätevänä kysymyksenä siitä, millaista uskonnollista valtaa ihmisiin käytetään. Se ei suinkaan ole mitään menneisyyttä.

Lestadiolaisyhteisön reaktiot eivät pelota Ruuttusta. Hän huomauttaa, että paljon vaikeammistakin asioista on tehty oopperoita, esimerkiksi murhista.

Ruuttunen kuitenkin arvelee, että monet vanhoillislestadiolaisista eivät tule oopperaa katsomaan.

-Peruslähtökohta on se, että vanhoillislestadiolaisille ooppera on syntiä. He saattavat pitää teosta rienauksena, vaikka tarkoitus ei ole rienata.

Lännen Media kysyi vanhoillislestadiolaisten SRK:sta eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksestä suhtautumista Laestadius-oopperaan, mutta sieltä ei haluttu kommentoida asiaa.

Asiasanat

Uusimmat